Turvaneuvosto palasi keskiöön
Helsingin Sanomat
Olavi Koistinen

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr kommentoi YK:n riitaisaa turvallisuusneuvoston kokousta jossa käsiteltiin Syyrian tarkkailuoperaatiota ja Pohjoskorean ohjuskoetta. Behr arvelikin Suomen joutuvan keskelle suurvaltojen jännittteitä mikäli maa saa paikan turvallisuusneuvostossa.


 http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/20120414/artikkeli/Turvaneuvosto+palasi+keski%C3%B6%C3%B6n/1329103790748


YK:n riitaisa turvallisuusneuvosto käsitteli perjantaina Syyrian tarkkailuoperaatiota ja Pohjois-Korean ohjuskoetta. Jos Suomi pääsisi neuvostoon, sekin joutuisi suurvaltojen kiistojen väliin.



 


Riitaisat suurvallat ovat vaikeiden maailmanpoliittisten päätösten keskellä.


Viidestätoista valtiosta koostuva YK:n turvallisuusneuvosto, jonka tehtävä on edistää maailmanrauhaa, kokoontui perjantaina järeän asialistan äärelle.


Turvallisuusneuvosto käsitteli tarkkailijoiden lähettämistä Syyrian valvomaan tulitaukoa. Se myös pui sitä, kuinka Pohjois-Koreaa rangaistaan sen perjantaina laukaisemasta raketista – temppua epäiltiin ohjuskokeeksi. Uusista pakotteista Pohjois-Koreaa vastaan ei kuitenkaan päätetty.


Kokous toi valokeilaan sen, millaiset riidat neuvoston päätöksentekoa repivät.


Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän yhä pahemmin ristiin menevät edut uhkaavat tehokasta päätöksentekoa. Vastakkain ovat myös länsimaiset ja esimerkiksi kiinalaiset käsitykset ihmisoikeuksista.


Ennakkotietojen perusteella neuvosto oli pääsemässä sopuun päätöslauselmasta, jonka perusteella Syyriaan voidaan lähettää aluksi 30 aseetonta tarkkailijaa. Myöhemmin määrä voisi nousta jopa 250:een.


Tässä joukossa olisi hyvin todennäköisesti suomalaisiakin.


Yksimielisyys näytti rakoilevan päätöksen sanamuotojen takia.


“On kiistelty esimerkiksi siitä, pitääkö sopimukseen sisältyä maininta tulevista toimenpiteistä jos Syyrian havaitaan rikkovan tulitaukoa”, sanoi tutkija Timo Behr Ulkopoliittisesta instituutista.


Esimerkiksi Venäjä ei sellaisia haluaisi. Yöllä selvisi, että päätöslauselman käsittely siirtyy lauantaille, koska Venäjä vaati siihen muutoksia.


Kiina ja Venäjä kaatoivat syksyllä turvallisuuslauselman päätöksen, joka vaati Syyrian presidentin Bashar al-Assadin eroa.


Tämä ja muut muotoseikat vaikuttavat päätöksen tulkintaan. Suurin kysymysmerkki on, millä YK voi uhitella, jos väärinkäytöksiä ilmenee.


Turvaneuvosto on ollut aina riitainen, sillä jokainen viidestä pysyvästä jäsenmaasta voi yksin kaataa päätökset.


Viime vuonna neuvostoa kuitenkin kiiteltiin, kun se sai aikaan päätöksen ilmaiskuista Muammar Gaddafin Libyaan. Katkeruutta tästäkin päätöksestä on yhä ilmassa.


Päätös oli mahdollinen, koska muun muassa Venäjä ja Kiina äänestivät neuvostossa tyhjää. Jälkikäteen ne sanoivat yllättyneensä siitä, että päätös johti niin laajoihin Libyan vastaisiin sotatoimiin.


“Venäjä ja Kiina ovat yhä suivaantuneet. Ne kokivat tulleensa harhaanjohdetuiksi”, Behr sanoo.


“Ne ovat nyt hyvin tarkkoja siitä, mihin suostuvat.”


Venäjä sanoi perjantaina ennen turvallisuusneuvoston päätöstä, ettei Pohjois-Korean vastaisia pakotteita saa tiukentaa, vaikka kiistelty raketti laukaistiinkin. Kiinakin kehotti liennyttämään jännitteitä.


Suomi on pyrkinyt turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2013 alkavalle kaksivuotiskaudelle. Mikäli se tähän tehtävään tulisi valituksi, sekin joutuisi keskelle suurvaltojen jännitteitä.


“Jos Suomi asettuisi Yhdysvaltojen puolelle esimerkiksi Syyria-päätöksessä, se voisi vaikuttaa Venäjä-suhteisiin”, Behr sanoo.


Venäjä ja Kiina panevat turvallisuusneuvostossa vastedes yhä pahemmin kampoihin Yhdysvalloille Lähi-idän asioissa, arvioi alueeseen perehtynyt Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola.


“Yhdysvaltojen hegemonian kausi on tässä suhteessa selvästi ohi”, Juusola sanoo.


Venäjä ja Kiina pelkäävät, että länsimaat alkavat esimerkiksi arvostella niiden ihmisoikeusongelmia, jos turvallisuusneuvosto antaa luvan puuttua muiden autoritääristen valtioiden asioihin.


“Kiina myös pelkää, että Yhdysvallat yrittää estää sitä pääsemästä kiinni Lähi-idän energiavaroihin”, Juusola toteaa.


Iran on tärkeä öljyntoimittaja Kiinalle. Behrin mukaan Kiina luultavasti olettaa, että turvallisuusneuvostolla voi lähivuosina edessään myös Irania koskevia päätöksiä.