Europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
haluaa nostaa EU:n laajentumisen eurovaalien keskusteluaiheeksi. Hän Itse
pistäisi unioniin laajentumisen toistaiseksi jäihin. Jäätteenmäki ei vaadi
jäsenyysneuvotteluiden katkaisua, vaan tuumaustaukoa.
Laajentumisvauhti on ollut liian kova. Bulgaria ja Romania otettiin
EU:hun liian hätäisesti. Unionissa pitäisi keskittyä nykyisten rakenteiden
kehittämiseen sekä ennen kaikkea nykyisten jäsenmaiden hyvinvoinnin
turvaamiseen.
Ulkopoliittisen Instituutin eurovaaleihin ja EU:n laajentumiseen
erikoistunut tutkija Aaretti Siitonen pitää Jäätteenmäen avausta
huomattavana.
Suomessa tämä on kohtalaisen uusi avaus. Perussuomalaisten ehdokkaat
ovat kritisoineet Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä, muttei suuremmilta
puolueilta ja näin näkyvältä poliitikolta ole vastaavia juuri tullut.
Unionin tasolla ajatuksessa ei kuitenkaan ole mitään uutta. EU noudattaa
jo nyt huomattavasti tiukempaa laajentumispolitiikkaa kuin Romanian ja
Bulgarian kohdalla.
Siitosen mielestä Jäätteenmäen laajentumiskritiikki on kuitenkin looginen
osa keskustan eurovaalikampanjan teemaa ja viestiä. Suomen eduista
luvataan pitää kiinni urhoudella ja pekkaroinnilla, eikä EU-kriitikkiä
piilotella.
Suomalaisuus on keskeinen teema keskustan vaalikampanjassa, sitä tuovat
esiin johdonmukaisesti lähes kaikki puolueen ehdokkaat. Tämä on
merkillepantavaa senkin takia, että kansalaisuus ei ole europarlamentissa
merkitsevä kriteeri vaan poliittinen ryhmä.
Laajentumiskritiikissä pyritään heijastelemaan olemassa olevia pelkoja,
koettuja trendejä äänestäjäkunnassa. Tässä on kyse vaaleista. Halutaan
esittää sellaisia mielipiteitä, jotka koetaan itselle ja äänestäjille
tärkeäksi. Ja hyvä kampanjahan on onnistunut vaalikampanja ennen kaikkea.
Keskustan laajentumiskanta?
Siitosen mukaan voi kysyä, onko Jäätteenmäen EU:n laajentumiskritiikissä
ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) johtaman hallituksen tuoreen
EU-politiikan selonteon välillä ristiriita.
Selonteossa linjataan, että Suomen tavoitteena on, että kaikki
Pohjoismaat, Länsi-Balkanin maat ja Turkki ovat EU-jäseniä vuonna 2020 ?
täytettyään jäsenyyskriteerit.
Jäätteenmäki kiistää, keskusta pelaisi eurovaalikentillä ja hallituksessa
eri korteilla.
Täytettyään jäsenyyskriteerit, siinähän on se oleellinen osa
(selonteossa). Ei pidä ottaa jäseneksi silloin, kun ei täytä kriteereitä
ja niin EU:ssa on nyt tapahtunut.
Jäätteenmäen mielestä EU:lla ei ole varaa tehdä uudestaan samoja virheitä,
kun tehtiin Bulgarian ja Romanian kanssa. Maiden EU-tukia on jouduttu
jäädyttämään ja perimään takaisin korruptio-ongelmien takia.
Se syö EU:n uskottavuutta, tuo EU:n vastaisuutta ja tuo
demokratiavajeen.
Jäätteenmäki ei suostu ottamaan puheistaan EU-vastustajan leimaa.
EU:n päätöksenteko on aivan samanlaista kuin suomalainen päätöksenteko:
tulee hyviä ja huonoja päätöksiä ja niistä pitää voida käydä kunnon
kriittistä keskustelua. Ja laajentuminen on iso asia.
Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) haluaa, että
eurovaaleissa puhutaan EU:n laajentumisesta.