Tutkija: Putinin aikeet ”hämärtyneet huomattavasti”
Suomen Kuvalehti
Veera Jussila
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja vanhempi tutkija Sinikukka Saari kommentoivat Ukrainan tilannetta Suomen Kuvalehdessä 9.7. Aaltolan mukaan Venäjälle on tärkeintä, ettei operaatio Ukrainassa näytä sodalta. Sinikukka Saaren mukaan Itä-Ukrainan separatistit saavat Venäjältä ainakin palkkasotilaita, aseita ja rahaa.
Venäjä lähettää Itä-Ukrainaan rahaa ja sotilaita, vaikka sitä saattaa kiinnostaa jopa rauha.
Mitä Venäjä Itä-Ukrainassa oikein haluaa?
Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista nimeää heti ajankohtaisimman asian.
”Operaatio ei saa näyttää sodalta.”
Venäjä on nyt kovin yksin, eikä sillä ole varaa tehdä Itä-Ukrainasta kansainvälistä selkkausta. Muuten maan aikeet ovat tutkijan mukaan ”hämärtyneet huomattavasti”.
”Motiivit olivat selvemmät, kun Putin piti Krimin valtauksen voittopuhetta.”
Nyt Itä-Ukrainassa on piiritystilanne. Separatistit ovat vetäytyneet Donetskin ja Luhanskin kaupunkeihin.
Ukrainan armeija piirittää etenkin Donetskia. Kaupungin ympäriltä räjäytettiin maanantaina useita siltoja. Räjäytyksistä epäiltiin separatisteja, jotka pystyttivät kaupunkiin esteitä armeijan hyökkäystä vastaan. Jo aiemmin asejoukot olivat julistaneet alueelle ”Donetskin kansantasavallan”.
Separatistit myöntävät, että ne ovat puheyhteydessä Moskovaan. Pelkkä neuvotteluapu on Aaltolasta mahdoton ajatus.
”Olisi maailmanhistoriallinen poikkeus, jos muutamassa viikossa rykäistäisiin käyntiin ilmatorjuntaohjuksin ja panssariajoneuvoin varustautunut sotajoukko.”
Aaltolan mukaan Moskova rekrytoi Itä-Ukrainaan joukkoja esimerkiksi veteraanijärjestöjen kautta.
”Tämä on klassinen esimerkki salatusta, epäsuorasta sodankäynnistä. Näitä on lähihistoriassa montakin, kuten Yhdysvaltojen tukemat kontrastit Nicaraguassa.”
Separatistit saavat Venäjältä ainakin palkkasotilaita, aseita ja rahaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari. Apu paketoidaan kuitenkin kansalaisavuksi.
Esimerkiksi Venäjän suurissa kaupungeissa on keräyspisteitä Ukrainan venäläisten tueksi. Lehti-ilmoituksissa värvätään Itä-Ukrainaan lähtijöitä. Saaren mukaan on epäilty, että lähtijöiksi houkutellaan etenkin paperittomia siirtolaisia.
Suora sota olisi Venäjälle mahdoton, sanovat molemmat tutkijat. Jo nyt Putiniin kohdistuu kova taloudellinen paine, kun ulkomaiset sijoittajat pakenevat Venäjältä.
”Putinin valtahan perustuu aika lailla palkkojen ja eläkkeiden nostoon”, Aaltola sanoo.
Samalla Putinin pitäisi kuitenkin tarjoilla kansalle sotavoittoja, koska hän onnistui aikanaan nostattamaan nationalismin aallon.
Pahin vaihtoehto Venäjälle on, että Ukrainan armeija valtaisi Itä-Ukrainan menestyksellä, sanoo Aaltola.
”Syntyisi yhtenäisempi Ukraina, joka olisi Venäjälle vihollinen Georgian tapaan. Se saattaisi vaikeuttaa tilannetta muissa jäätyneissä konflikteissa, kuten Transnistrian kanssa.”
Ukrainalle konfliktin jäätyminen olisi kauhistus, korostaa Saari. Siksi presidentti Petro Porošenko nimitti alkuviikosta Itä-Ukrainan valtaukselle uuden johtajan.
Saari ajatteli ensin, että jumittuva kriisi olisi sekä separatistien että Venäjän etu. Asemiesten valta ja henki riippuu kaaoksen säilymisestä. Venäjä voisi painostaa lähialueita heidän kauttaan.
Nyt Saari uskoo, että Venäjä antaakin tilanteen rauhoittua. Se haluaa neuvotteluihin mukaan, kun Ukrainaa järjestetään uusiksi.
”Kun tilanne rauhoittuu, lisätäänkin vaikutusvaltaa ja pyritään vaihtamaan esimerkiksi separatistien johtajia.”
Jopa presidentti Porošenko on myöntänyt, että Ukrainasta tulee jonkinlainen liittovaltio, sanoo tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
”Siellä joudutaan kuuntelemaan sitä osaa Ukrainasta, joka on taloudellisesti ja kulttuurisesti orientoitunut Venäjään.”
Ranskan ja Saksan johtajat aikovat BBC:n mukaan tänään painostaa presidentti Porošenkoa puhelimessa, jotta tämä määräisi Itä-Ukrainaan uuden tulitauon.