Tutkija: Suomen maineelle kova kolaus pakotteiden jarruttamisesta – EU:n heikko lenkki
Helsingin Sanomat
Juha Roppola
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kommentoi Venäjän-vastaisia pakotteita Helsingin Sanomissa 9.9. Mosheksen mukaan huhut siitä, että Suomi jarrutti pakoteprosessin etenemistä EU:ssa ovat jo vahingoittaneet Suomen kansainvälistä mainetta, mikä vaikeuttaa myös Suomen mahdollista toimimista kriisin välittäjänä.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkadi Moshes arvioi, että pakoneuvotteluista tihkuneet tiedot ovat vahingoittaneet Suomen mainetta. EU:ssa ei ole viisasta jäädä yksin, Moshes korostaa.
”Koko internet on täynnä huhuja yhdestä maasta, joka jarrutti prosessin etenemistä. Ja tämä maa on Suomi.”
Useissa lähteissä mainitaan, että myös osa muista EU:n jäsenmaista suhtautui tiukempiin Venäjän-vastaisiin pakotteisiin kriittisesti. Suomi on korostanut, että niiden aikataulu on haasteellinen. EU päätti uusista pakotteista maanantaina.
”Vahinko Suomen kansainväliselle maineelle on jo tapahtunut.”
Suomen ei hänestä kannata olettaa, että sitä kohdellaan jatkossa Ukrainassa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Suomi nähdään heikkona lenkkinä, Moshes arvioi. Suomea ei koskaan nähty Ukrainassa EU:n keskikastissa – nyt vielä vähemmän, tutkija muistuttaa.
”Tämä lähettää väärän viestin Venäjälle ja pahasti väärän viestin Ukrainalle.”
Hänen mukaansa maanantain jälkeen on naiivia olettaa, että Suomi voisi toimia kriisissä välittäjänä tai neutraalina viestinviejänä.
Suomi on korostanut haluavansa ennen tiukempien pakotteiden asettamista nähdä, kestääkö tulitauko Ukrainassa. Pakotteet astuvat voimaan muutaman päivän sisään. Väliajan EU puntaroi tulitauon ja rauhansuunnitelman täytäntöönpanoa.
Moshes korostaakin, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin viime viikolla välittämä sopimus Ukrainan ja Venäjän-mielisten separatistien välillä ei ole pelkkä tulitaukosopimus. Hänen mukaansa kyseessä on kahdentoista kohdan rauhansuunnitelma.
Pelkkään tulitaukoon keskittyminen ei ole tutkijan mielestä strategisesti viisasta.
”Vain ensimmäisessä kohdassa puhutaan tulitauosta ja toisessa Etyjin tarkkailuoperaatiosta.”
Jos sanktiot riippuisivat esimerkiksi kohdan kymmenen noudattamisesta, EU:n logiikkaa olisi Moshesin mukaan helpompi ymmärtää. Siinä vaaditaan laittomien aseellisten joukkojen ja sotakaluston vetämistä pois Ukrainan alueelta.
”Se tarkoittaisi, että Ukraina saa päättää, kuka on laillinen ja kuka ei. Ukraina näkee venäläiset joukot luonnollisesti laittomina.”
Hänen mukaansa joku saattaa haluta johtaa julkista mielipidettä harhaan.
”Ihmiset, jotka keskittyvät tulitaukoon, eivät joko ymmärrä tai halua nähdä koko kuvaa”.
Upin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman johtaja arvioi, että Suomen virallinen kanta korostaa tulitaukoa sen takia, että Suomi haluaa välttää uudet pakotteet ja jatkaa diplomaattista vuoropuhelua.