Tutkija: Väkivalta jakaa Ukrainaa yhä enemmän
Helsingin Sanomat
Petja Pelli

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa 19.2. väkivallan kärjistymistä Ukrainassa. Tutkijan mukaan Venäjä on määrätietoinen yrittäessään estää Ukrainan länsisuuntauksen.

 

Linkki artikkeliin

 

Kuolonuhrit Kiovan kaduilla tiistaina olivat seurausta ylilyönneistä molemmin puolin. Radikaaleimmat mielenosoittajat sytyttelivät autoja ja heittelivät kiviä ja poliisi vastasi väkivaltaan.

Poliisin kovakouraisuuden takana saattoi kuitenkin vaikuttaa myös Venäjän tuki ja jopa suoranainen painostus, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik.

”Venäjä on tehnyt [Ukrainan johdolle] hyvin selväksi, että mielenosoitukset pitää saada loppumaan”, Raik sanoo.

Venäjä tukee Ukrainan presidenttiä Viktor Janukovytšia ja koettaa näin pitää suuren ja runsasväkisen maan omassa vaikutuspiirissään, kaukana EU:n houkutuksista. Mielenosoittajat tahtovat kääntää kotimaansa kohti länttä ja Eurooppaa.

”Venäjä on hyvin määrätietoinen yrittäessään estää Ukrainan länsisuuntauksen”, Raik toteaa.

Venäjä vaikuttaa Ukrainaan sekä poliittisella painostuksella että taloudellisilla porkkanoilla. Marraskuussa EU:lla oli tarjota Ukrainalle yhteistyösopimus, joka olisi pitkällä aikavälillä lisännyt Ukrainan ja EU:n välistä kauppaa. Venäjä puolestaan pani pöytään 11 miljardin euron hätälainan. Janukovytš valitsi rahat ja Venäjän, ja pani EU-sopimuksen jäähylle.

Maanantaina Venäjä lupasi maksaa Ukrainalle apupaketista 1,5 miljardin euron suuruisen erän, jota se oli pantannut mielenosoitusten yltymisen vuoksi.

Raik ei pidä mahdottomana, että lainaerän maksulla ja mielenosoitusten väkivaltaisella nujertamisella olisi yhteys.

Raikin mukaan katujen kärjistyvä väkivalta uhkaa jakaa Ukrainaa yhä selvemmin itään ja länteen. Idässä seurataan venäläistä mediaa ja äänestetään Janukovytšia, jota tukee tuoreimmissa kyselyissä yhä lähes kolmannes ukrainalaisista. Lännessä haikaillaan EU:hun liittyneen Puolan tielle.

”Vielä kaksikymmentä vuotta Ukrainassa ja Puolassa oli sama elintaso. Nyt kuilu Puolaan on valtava”, Raik muistuttaa.