Tutkija: Venäjän puolustusvoimat testaa Suomea

Turun Sanomat

Jukka Painilainen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak kommentoi Venäjän tekemiä ilmatilaloukkauksia Turun Sanomissa 29.8. Salonius-Pasternakin mukaan Venäjän toiminta viittaa järjestelmällisyyteen tai vähintäänkin järeään välinpitämättömyyteen.

Taustalla todennäköisesti Kremlin hiljainen hyväksyntä

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää todennäköisenä, että Venäjän suorittamissa ilmatilaloukkauksissa on taustalla muutakin kuin inhimillisiä virheitä tai huono lentosää.

Itänaapurin kuljetuskone vieraili torstaina Suomessa luvatta jo kolmannen kerran vajaan viikon sisään.

– Kun monta tapausta on lyhyessä ajassa, niin toiminta viittaa minusta jonkinlaiseen järjestelmällisyyteen, vähintään järeään välinpitämättömyyteen. Yksittäisen ilmatilaloukkauksen voi selittää parhain päin, mutta ei näin montaa, hän toteaa.

Porvoon edustalla havaittiin Antonov AN-72 -tyyppinen kuljetuskone, joka voidaan varustaa myös tutkavalvontalaitteilla.

Maanantaina ilmatilaloukkauksen paikka oli lähes sama. Lauantaina loukkaus tapahtui Hankoniemen länsipuolella.

– Tuskin Venäjä toimii minkään ”master planin” mukaan, josta nyt toteutettiin vaikkapa kohta 37b1. Se kuitenkin haluaa katsoa, miten Suomi reagoi niin sotilaallisesti kuin poliittisestikin, Salonius-Pasternak arvioi.

Loukkauksia myös harjoituksen aikana

Kaksiviikkoinen Northern Coasts -merisotaharjoitus käynnistyy Turussa viikonloppuna 13 Nato- ja kumppanuusmaan voimin. Salonius-Pasternak arvioi, että Venäjä jatkanee härnäämistä.

– Harjoituksen aikana saatamme nähdä lisää samantyyppistä toimintaa. Nyt on vasta saatu selville Suomen reaktiot normaalioloissa.

Salonius-Pasternak varoittaa silti vetämästä oikopäätä yhtäläisyysmerkkejä harjoituksen ja ilmatilaloukkausten välille.

– On oikeasti vaikea kysymys, liittyvätkö ne toisiinsa, vaikka sellainen johtopäätös olisi helppo vetää. Voivat toki liittyä.

Entä tuoreimman tapauksen ajoittuminen samalla päivälle, jona Venäjän väitetään hyökänneen Ukrainaan – onko se sattumaa?

– Ei välttämättä. Vaikka ajoitusta ei olisikaan ohjeistettu Kremlistä, uutisointi eri rintamilta tukee toisiaan. Suomessa ilmatilaloukkaus vei huomiota Ukrainalta. Se saattoi olla tarkoitus, Salonius-Pasternak sanoo.

Koneet pystyisi pitämään kurssilla

Ilmatilaloukkaukset ovat helppo tapa hämmentää ja koetella naapureita. Venäjä on tänä vuonna provosoinut myös Viroa.

– Ne eivät oikeastaan maksa mitään, koska koneet joka tapauksessa lentävät Kaliningradiin ja takaisin. Niitä voi tehdä muun toiminnan ohessa ja saada silti suuren hyödyn, Salonius-Pasternak kuvailee.

Vaikka ohjeet eivät tulisi Venäjän ylimmältä johdolta, se todennäköisesti antaa toiminnalle hiljaisen hyväksyntänsä.

– Spekuloiden sanoisin, että Kreml ei tiedä jokaisesta yksittäistapauksesta, eikä se varmaan ilmatilaloukkauksia Suomeen ole erikseen käskenyt. Sen sijaan on voitu yleisesti linjata, että seuraavien parin vuoden aikana testataan, miten Suomi ja Ruotsi reagoivat, Salonius-Pasternak toteaa.

Vahingossa tapahtuneita loukkauksia vastaan puhuu myös se, että Suomen kautta lauantaina, maanantaina tai torstaina koukanneet lentäjät operoivat hitaalla kalustolla.

– En osaa kuvitella, että Venäjällä johto ei saisi lentäjiä kuriin, jos se haluaisi. Tuskin myöskään pilotit ovat niin huonoja, että eivät saa nykyaikaisilla navigointilaitteilla varustettuja koneita pysymään kansainvälisessä ilmatilassa, hän kiteyttää.