Tutkijat: Putinin nöyryyttäminen G20-kokouksessa voi johtaa Venäjän vasta­toimiin

”Riippuvainen hylkiö – kansainvälisessä politiikassa ei tunneta räjähdysherkempää yhdistelmää”

Venäjän presidentin Vladimir Putinin julkinen nöyryyttäminen ja keskusteluyhteyden katkeaminen G20-kokouksessa Australiassa voivat lietsoa kierroksia konfliktissa, arvioivat tutkijat.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin saama jäinen kohtelu Australian Brisbanessa pidetyssä johtavien teollisuusmaiden G20-kokouksessa oli odotettuakin tylympää, tutkijat arvioivat sunnuntaina. Läpimurtoa lännen ja Venäjän suhteita hiertävässä Ukraina-kiistassa kukaan tuskin odotti, mutta ei myöskään välien kireyden läikkymistä näin avoimesti julkisuuteen.

Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smithin muistuttaa, että yleensä Venäjän presidentti arvioidaan kansainvälisissä kokouksissa yhdeksi tärkeistä valtionpäämiehistä. Silloin tavoitteena on valtionpäämiesten kesken esiintyä yhdessä ja korrektisti.

”Se, että näin julkisesti tehdään selväksi, mitä mieltä asioista ollaan, kertoo hyvin vahvasti, että länsi haluaa symbolisesti näyttää, mitä Venäjältä odotetaan.”

Toisaalta viime kuukausien toimien perusteella Putin tuskin odottikaan lämmintä vastaanottoa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari. Etukäteen ei ollut edes varmaa, saako Putin kutsua kokoukseen, Saari huomauttaa.

Putinin julkinen nöyryyttäminen ja keskusteluyhteyden katkeaminen voivat lietsoa kierroksia Itä-Ukrainan konfliktissa.

”He [tietyt länsijohtajat] eivät millään tavalla yritä pehmentää tätä, päinvastoin tämä läikkyy julkisuuteen. Reaktion voi ennakoida – – Venäjä tulee koventamaan suhtautumistaan”, Kremliin kytköksissä olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikan neuvoston puheenjohtaja Fjodor Lukjanov varoitti radiossa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Brookings-instituutin tutkija Lilia Ševtsova arvioi, että Venäjästä on tullut hylkiö. Lännen eristämäksi joutuminen ajaa Venäjän suurempaan riippuvuuteen Kiinasta.

”Riippuvainen hylkiö – kansainvälisessä politiikassa ei tunneta räjähdysherkempää yhdistelmää”, Ševtsova kirjoitti Facebook-sivuillaan AFP:n mukaan.

Myös Smithin mukaan tilanne on hyvin räjähdysherkkä, osaksi siksi, että Moskovassa ei vielä ole tehty päätöksiä siitä, mihin suuntaan se etenee.

”Silloin tietenkin riski kasvaa, että tällainen upporikas rutiköyhä -pelaaminen jatkuu. Silloin voi olla, että sotilaallinen toiminta jatkuu ja tehdään jopa uusia liitoksia Venäjään. Tämä ei tietenkään ole se, mitä kukaan toivoo, mutta jos Venäjällä alkaa olla se olo, että asiassa ei päästä eteenpäin neuvottelujen kautta, reaktiot voivat olla hyvinkin rajuja”, Smith sanoo.

Suurta julkisuutta sai lauantaina kokousta isännöivän Australian pääministerin Tony Abbottin etukäteen esittämä uhkaus taklata Putin väkivaltaisesti. Taklausta ei nähty, mutta muuten Putinia kohdeltiin jäisesti.

Tylytys jatkui sunnuntaina. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti, että Venäjän eristys jatkuu niin kauan kuin se jatkaa kansainvälisen lain vastaisia toimiaan.

”Me pidämme tiukasti kiinni tarpeesta noudattaa tärkeimpiä kansainvälisiä periaatteita. Yksi näistä periaatteista on, että muita valtioita ei vallata eikä liittolaisia rahoiteta ja tueta tavoilla, jotka tuhoavat demokraattisesti toimivan valtion”, Obama sanoi uutistoimistojen mukaan yhdessä tähänastisista tiukimmista lausunnoistaan.

Britannian pääministeri David Cameronin mukaan sunnuntaina päättynyt kaksipäiväinen kokous lähetti Putinille selvän viestin siitä, että Venäjä eristetään, jos Ukrainan kriisiä ei ratkaista.

Viesti lienee mennyt perille. Putin lähti kokouksesta etuajassa vedoten pitkään lentoon ja väsymykseen.

Lännen reaktio kokouksessa kertoo turhautumisesta siihen, ettei neuvotteluteitse ole saavutettu edistystä. Venäjä on Ukrainan konfliktin aikana toistuvasti kiistänyt tukevansa sotilaallisesti Ukrainan kapinallisia, vaikka todisteet puhuvat toista.

”Varmasti monelle länsijohtajalle on ollut suuri pettymys ja shokki, että valtionpäämiestasolla puhutaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Sillä on tiettyjä seurauksia”, Saari sanoo.

Saaren mielestä kokouksessa lävähti esille ristiriita sen välillä, miten Venäjä näkee oman toimintansa ja toisaalta se, miten länsi siihen reagoi. Hän muistuttaa, että Venäjä ei ole toiminut Ukrainassa yksin siellä saavutettavien tavoitteiden takia.

”Venäjän toimien tarkoitus on parantaa Venäjän roolia kansainvälisessä yhteisössä ja saada muut valtiot huomioimaan Venäjä vakavammin ja myöntämään, että Venäjä on vahva valtio, jonka kantaa ei voida sivuuttaa. Tästä näkökulmasta Putin oli varmasti aidosti pettynyt saamaansa kohteluun.”

Venäjän näkökulmasta G20-kokous oli selkeä epäonnistuminen. Venäjä on erityisesti kotiyleisön suuntaan antanut ymmärtää, että se haluaa ratkaista tilanteen neuvotteluin. Kun länsijohtajat nyt kieltäytyivät suorista neuvotteluista, ainakin julkisesti, se oli tulkittavissa epäonnistumiseksi, Smith arvioi.

Julkinen torjuminen on Venäjälle myös suuri arvovaltatappio. Se oli lännessä toki hyvin tiedossa. Kun Venäjälle asetetut talouspakotteet eivät vielä ole purreet kunnolla, länsi yrittää nyt hakea uutta lähestymistapaa.

”Venäjälle kansainvälinen arvostus on hirvittävän tärkeä asia. Länsi antaa nyt ymmärtää, että jos Venäjän linja on tämä, länsi on valmis jonkinlaisiin uusiin jakolinjoihin.”, Smith sanoo.

Tästä näkökulmasta Putinin päätös poistua kokouksesta etuajassa ei ollut yllätys. Smithin mukaan edellinen vastaava tapaus oli vuonna 1999 Istanbulin Etyk-kokouksessa, jolloin Venäjän silloinen johtaja Boris Jeltsin poistui kokouksesta kesken kaiken Venäjän toimiin Tšetšeniassa kohdistuneen arvostelun takia.

”Silloinkin vedottiin kiireisiin ja terveydellisiin syihin. Samalla sanottiin selvemmin, että lähtö liittyy siihen, että lännen kanssa ei nyt pystytä keskustelemaan.”