Ukrainan kriisi työntyy myös EU-vaaleihin
Helsingin Sanomat
Petteri Tuohinen

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa 13.4. tulevia EU-vaaleja. Hän arvioi että keskustelu taloustilanteesta alkaa hiipua, kun aiheesta ole enää niin paljon puhuttavaa. Hänen mukaansa nyt ei voida välttää keskustelua unionin ulko-, turvallisuus- ja naapuruuspolitiikasta.
Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka nousee ensi kertaa vaaliteemaksi
Ukrainan kriisi tulee jättämään jälkensä myös toukokuun lopulla järjestettäviin eurovaaleihin sekä uuden europarlamentin työhön, arvioivat asiantuntijat. Erityisesti keskusteluihin tulee nousemaan Euroopan turvallisuuspolitiikka.
“Ihmiset joutuvat miettimään, mihin me kuulumme ja mihin meidän pitäisi kansakuntana varautua. Näissä vaaleissa lisääntyy oman maan ulkopuolelle katsominen”, arvioi professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.
Europarlamentilla ei ole niinkään sananvaltaa EU:n ulkopolitiikassa, mutta se on mukana päättämässä esimerkiksi energiapolitiikasta ja unionin varojen jakamisesta.
EU:ssa on yritetty jo pitkään monipuolistaa energiantuotantoa, jotta jäsenmaat eivät olisi niin riippuvaisia Venäjän energiasta. Tässä uuden europarlamentin työ tulee jatkumaan.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainenkin arvioi, että turvallisuuspolitiikka on nouseva vaaliteema.
“Keskustelu taloustilanteesta alkaa hiipua, kun jakolinjat eivät ole enää niin selvät eikä aiheesta ole enää niin paljon puhuttavaa. Nyt ei voida välttää keskustelua unionin ulko-, turvallisuus- ja naapuruuspolitiikasta. On tehtävä tilinpäätös”, sanoo Tiilikainen.
Selvyyttä ei ole kuitenkaan siitä, hyötyvätkö jotkin puolueet tai puolueryhmät eurovaaleissa Ukrainan tilanteesta. Aiemmin sosialistien on arvioitu saavan vaaleissa eniten paikkoja europarlamenttiin, mutta nyt sosialistit ja konservatiivit ovat mielipidekyselyissä tasoissa.
Aalto arvioi kriisin vaikutukset varsinaiseen äänestystulokseen vähäisiksi. Jonkin verran tilanteesta saattavat kuitenkin hänen mukaansa hyötyä kansallismieliset, populistit ja konservatiivit. Toisaalta juuri populistit ovat vastustaneet EU:n yhteistyön tiivistämistä.
Euroopan unionissa rakennetun puolustusyhteistyön kehittäminen jää vain nähtäväksi, sillä 28:sta unionin jäsenmaasta 22 on myös sotilasliitto Naton jäseniä. Ne perustavat sotilaallisen puolustuksensa ensisijaisesti Natoon.
“Toisaalta Yhdysvallat on siirtänyt aseellista voimaansa Tyynenmeren alueelle. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, millaisissa kriiseissä Yhdysvallat olisi valmis auttamaan eurooppalaisia maita”, arvioi Tiilikainen.
“Se on myös kannustanut EU-maita tekemään enemmän yhteistyötä. Tässä on nyt uusi lehti kääntynyt.”