USA yrittää vastata Kiinan haasteeseen Itä-Aasiassa
Verkkouutiset
Ilkka Ahtokivi

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Bart Gaensin FIIA Comment -artikkelia referoitiin Verkkouutisissa.


Kiinan kova talouskasvu, kasvavat sotilasmenot ja yhä itsevarmempi esiintyminen on herättänyt Yhdysvallat. Se pyrkii vastaamaan Kiinan haasteeseen ja osoittamaan olevansa edelleen tekijä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Ulkoministeri Hillary Clinton ilmaisi hiljattain Foreign Policy -lehdessä selvästi, että Yhdysvallat pyrkii kasvattamaan painoarvoaan Aasian ja Tyynenmeren alueella ja toimimaan samalla vastavoimana Kiinalle.

– Yhdysvallat haluaa näyttää suuntaa alueellisessa kaupan vapauttamisessa, vahvistaa sotilaallista mahtiaan sekä saada itselleen suuremman roolin alueellisissa ja monenkeskisissä instituutioissa, kirjoittaa ulkopoliittisen instituutin tutkija Bart Gaensin FIIA Commentissaan.

Marraskuun aikana presidentti Barack Obama korosti kolmessa eri tilaisuudessa, että Yhdysvallat on valmis laittamaan kaikkensa peliin Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Ensinnäkin Yhdysvallat sopi Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön APECin huippukokouksessa liittyvänsä TPP-vapaakauppasopimukseen (Trans- Pacific Partnership). TPP:hen kuuluvat Australia, Uusi-Seelanti, neljä Kaakkois-Aasian ASEAN-maata, Kanada, Meksiko, Chile ja Peru.

Bart Gaensin mukaan Yhdysvaltain myötä TPP:n markkina-alueesta on tulossa 40 prosenttia suurempi kuin Euroopan unionista.

– TPP:n merkitys kasvoi entisestään, kun Japanin pääministeri Yoshihiko Noda ilmoitti samassa kokouksessa, että Japani aloittaa neuvottelut sopimukseen liittymisestä.

TPP:n ulkopuolinen Kiina pyrkii kilpailemaan TPP:tä vastaan korostamalla ASEAN+3-ryhmän (Kaakkois-Aasian maiden ASEAN-järjestö vahvistettuna Kiinalla, Japanilla ja Etelä- Korealla) roolia kaupan vapauttamisen johtotähtenä.

Häly symbolisesta eleestä

Toiseksi Obama ilmoitti Australian-vierailullaan Yhdysvaltain lisäävän sotilaallista voimaansa Australian pohjoisrannikolla. Kyse on 2500 merijalkaväen sotilaan sijoittamisesta Darwiniin. Tämä lähinnä symbolinen ele antoi kuitenkin kiinalaismedialle aiheen pitää Yhdysvaltain päätöstä pyrkimyksenä motittaa Kiina.

Kolmanneksi Obaman sallittiin – ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä koskaan – osallistua Itä-Aasian maiden huippukokoukseen (EAS), joka keskittyy laajalti poliittisiin, taloudellisiin ja turvallisuuskysymyksiin.

Vuodesta 2005 lähtien järjestetty Itä-Aasian huippukokous kerää yhteen kymmenen ASEAN-maan sekä Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Australian, Uuden-Seelannin, Intian ja Venäjän johtajat. Tämän vuoden kokouksessa kiiteltiin Burmaa poliittista uudistuksista.

Yhdysvallat ilmoitti ulkoministeri Clintonin matkustavan Burmaan viralliselle vierailulle, missä hän juuri nyt on ja antoi epäsuorasti tukensa Burman ASEAN-isännyydelle vuodeksi 2014.

Kiinalla on paljon vaikutusvaltaa Burmassa, mutta kiinalaisvetoisen patoprojektin äskettäinen keskeyttäminen antaa ymmärtää, että Kiinan ote Burmasta saattaa olla kirpoamassa.

– Sen lisäksi, että Yhdysvallat on siirtänyt politiikkansa painopistettä Aasian ja Tyynenmeren alueelle, muutkin alueelliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan alueen kehitykseen. Kaikki tärkeimmät toimijat pyrkivät hyötymään Kiinan talouskasvusta ja saamaan Kiinan toimimaan alueellisten yhteistyöjärjestöjen puitteissa, Bart Gaens kirjoittaa.

Esimerkiksi Japanin suhteita Kiinaan voi hänen mukaansa kuvata “kuumaksi taloudeksi ja kylmäksi diplomatiaksi”. Japani kannattaa Yhdysvaltain vetämää TPP-sopimusta, mutta suosii samalla ASEAN-järjestöön perustuvaa yhteistyötä. Japani toivoo ASEAN-yhteistyön kehittyvän niin, että jo olemassa olevaan ASEAN+3 -ryhmään tulisivat mukaan vielä Intia, Australia ja Uusi-Seelanti.

– Turvallisuuspoliittisista syistä Japanin on kuitenkin pidettävä kiinni läheisestä liittolaissuhteestaan Yhdysvaltoihin, Bart Gaens muistuttaa.

Australia seisoo tukevasti Yhdysvaltain leirissä. Australian taloussuhteet Itä-Aasian maihin ovat tiivistyneet, mutta maa pyrkii tasapainottamaan tätä varmistamalla, että Yhdysvallat sitoutuu tulevaisuudessakin takaamaan Australian turvallisuuden.

Muitakin pelaajia

Myös Venäjä keskittyy yhä enemmän kaukoitään ja tavoittelee itselleen tunnustusta itäaasialaisena valtatekijänä.

Bart Gaensin mukaan Venäjä tuskin hyväksyy Yhdysvalloille roolia alueellisen turvallisuuden etuvartiona.

– Yhdysvaltain tavoin Venäjä osallistui tämänvuotiseen EAS-huippukokoukseen, ja ensi vuonna se isännöi APEC-huippukokousta.

– Omat näppinsä pelissä on myös Intialla, jonka monet näkevät tärkeänä vastavoimana Kiinalle. Kiinan tavoin Intia katsoo taloudellisen regionalismin olevan tärkein keino omien etujensa turvaamiseksi ja kasvun varmistamiseksi. Turvallisuuspoliittisesti Kiina ja Intia ovat liikkumassa yhä kauemmas toisistaan, Gaens toteaa.

Kiinan nousu ja sitä seurannut Yhdysvaltain uudelleenaktivoituminen tulevat hänen mukaansa vetämään niin vanhoja kuin uusiakin pelureita tiiviimmin mukaan Itä-Aasian valtapeliin.