Vaarantaisiko Rosatom Suomi-kuvaa maailmalla – neljä väitettä ydinvoimasta
Helsingin Sanomat
Juhani Saarinen, Virve Kähkönen, Tiina Rajamäki, Petteri Tuohinen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi kommentoi Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalahanketta Helsingin Sanomissa 18.9. Pynnöniemen mukaan hankkeen turvallisuusnäkökohtien pohtiminen on Ukrainan kriisin takia aiheellisempaa kuin ennen, sillä luottamus Venäjän toimiin on heikentynyt.

Suomen uusi ydinvoimaratkaisu voi ulottua Iraniin asti. HS kokosi väitteitä ydinvoimasta ja vastauksia niihin.
Väite 1: Suomi ei voi sanoa Fennovoimalle ”ei” turvallisuuspoliittisista syistä
Puolustusministeri Carl Haglund (r) sanoo Fennovoima-ratkaisulla olevan myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Jos voimalahanke tyrmättäisiin Rosatomin takia, sillä voisi olla esimerkiksi vaikutuksia Suomen ja Venäjän energiayhteistyöhön.
”Se olisi aika kova viesti naapurimaahan”, Haglund kertoo.
Venäjä-korttia heiluttavat myös hankkeen vastustajat. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoo, että Fennovoiman voimalan hyväksyminen tietää Suomen paluuta suomettumisen aikaan.
Usean Venäjän-tuntijan mukaan turvallisuuspolitiikan korostaminen Fennovoima-keskustelussa kertoo enemmän kovasta poliittisesta väännöstä Suomessa kuin Venäjän mahdollisesta reaktiosta.
”Siinä halutaan käyttää myös niitä kortteja, jotka eivät olisi normaalisti pelissäkään”, sanoo Venäjään erikoistunut kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto Turun kauppakorkeakoulusta.
Liuhdon mukaan Venäjällä ymmärrettäisiin Suomen syyt estää Fennovoiman voimalan rakentaminen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Katri Pynnöniemen mukaan ennen Ukrainan kriisiä ajateltiin yleensä, että Venäjälle Fennovoimassa oli tärkeintä rakentaa voimala onnistuneesti. Suosituksen avulla voimaloiden myynti muualle olisi helpompaa.
Ukrainan takia turvallisuusnäkökohtien pohtiminen on Pynnöniemen mukaan aiheellisempaa kuin ennen, kun luottamus Venäjän toimiin on heikentynyt.
Väite 2: Suomi esti Rosatomin lisäämisen EU:n pakotelistalle
Suomi ei ole HS:n tietojen mukaan estänyt Rosatomin lisäämistä EU:n pakotelistalle. EU-komissio rajasi siviilikäyttöön tarkoitetun ydinenergian omatoimisesti pakotteiden ulkopuolelle eikä ole esittänyt näiden yhtiöiden – kuten Rosatomin – lisäämistä pakotelistalle.
Näin ollen Suomi ei joutunut haraamaan asiaa vastaan ministerien ja EU-lähettiläiden kokouksissa. Komissiossa oltiin tietoisia siitä, että sanktioiden määrääminen Rosatomille olisi ollut Suomelle ongelma. Tiettävästi Suomi ei kuitenkaan voimakkaasti lobannut Rosatomin puolesta.
Sen sijaan Helsingin telakan venäläisomistaja USC oli alun perin komission jäsenmaille ehdottamalla pakotelistalla, ja sen saamiseksi pois Suomi teki kovasti töitä.
EU-komissioon kehottanut jäsenmaita monipuolistamaan energiantoimittajiaan ja vahvistamaan energiaomavaraisuutta, jotta riippuvuutta Venäjästä saataisiin vähennettyä. Suomen päätös yhteistyöstä venäläisten kanssa sotii tätä periaatetta vastaan, vaikka se periaatteessa vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja öljystä.
Esimerkiksi Britannia ja Yhdysvallat ovat jäädyttäneet ydinenergiayhteistyön Venäjän kanssa. Britannia solmi Rosatomin kanssa sopimuksen viime syksynä, mutta hankkeen jatko riippuu Ukrainan tilanteen kehittymisestä.
”Mitään päätöstä ei ole tehty siitä, miten tässä työssä edetään”, sanoi Britannian hallituksen tiedottaja HS:lle.
Myös ainakin Ukraina ja Bulgaria ovat etsineet Venäjän tilalle uusia kumppaneita ydinenergian tuottamiseen.
EU arvioi parhaillaan sitä, miten Ukrainan tulitauko ja rauhansuunnitelma etenevät. Uusia sanktioita ei ole lähiaikoina tiedossa.
Rosatomin lisääminen pakotelistalle olisi Suomelle kova pala, vaikka se ei periaatteessa estä Fennovoiman ydinvoimahanketta venäläisten kanssa. Pakotelistalle joutuminen voisi kuitenkin vaikeuttaa Rosatomin mahdollisuuksia hankkia rahoitusta ydinvoimalalle, koska yhtiö ei enää saisi pitkäaikaista lainaa EU:n alueelta. Se voisi myös estää Rosatomia hankkimasta korkeaa ydinteknologiaa, jos EU laajentaisi teknologian vientikieltoa.
Komissio on ollut varovainen sanktioiden ehdottamisessa energiayhtiöille, koska asia on arka venäläisestä energiasta riippuvaisille jäsenmaille. Suomi voisi halutessaan estää sanktioiden langettamisen Rosatomille, koska pakotteista päätetään yksimielisesti.
Tukea Suomi voisi saada esimerkiksi Unkarista, jolla on myös merkittävä sopimus Rosatomin kanssa. Poliittinen paine muiden jäsenmaiden suunnalta voisi kuitenkin tällaisessa tapauksessa olla ankaraa.
Väite 3: Yhteistyö Rosatomin kanssa pilaa Suomi-kuvaa
Suomen pääministeri Alexander Stubb on vakuuttanut moneen kertaan, ettei yhteistyö Rosatomin kanssa huononna Suomi-kuvaa.
Mutta miltä päätös Rosatomin kanssa yhteistyössä Suomeen rakennettavasta ydinvoimaluvasta Keski-Euroopassa näyttää?
Saksassa Suomi joutuu hyvin herkästi suomettumissuurennuslasin alle, kun on kyse Venäjän-suhteista. Saksalainen aikakauslehti Der Spiegel vetää tämän viikon numerossaan yhtäläisyysmerkit ydinvoimalan rakentamishankkeelle ja pakotteiden lykkäämishalun välille.
Suomettuminen oli keskiviikkona myös talouslehti Financial Timesin otsikoissa, kun ympäristöministeri Ville Niinistö arvosteli tiukasti tulevaa ydinvoimalapäätöstä.
Esimerkiksi Saksa itse yrittää parhaillaan kehittää vaihtoehtoja venäläisen kaasun tuonnille, joten saksalaisten politiikan asiantuntijoiden on vaikeaa ymmärtää Suomen askelta Rosatomin suuntaan.
Vielä vaikeammaksi päätöksen ymmärtämisen Saksassa tekee se, että kyse on ydinvoimalasta. Saksalaiset tukevat vahvasti päätöstä, jonka mukaan maa luopuu kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.
Väite 4: Suomen päätös vaikeuttaa EU:n painostusta Iranin ydinohjelman hillitsemiseksi
YK:n jäsenmaita sitovat ensimmäiset Iranin-vastaiset pakotteet vuonna 2006 koskivat lähinnä maan ydinohjelmaa.
Myöhemmin Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat laajentaneet pakotteita tuntuvasti samalla kun Venäjä on pitäytynyt YK:n linjauksissa. Länsimaat pelkäävät Iranin tavoittelevan ydinasetta, kun taas Iran on sanonut ohjelmansa olevan yksinomaan rauhanomainen.
Venäjän ydinvoimayhtiö Rosatom on rakentanut Iraniin jo yhden voimalan ja suunnitelmien mukaan se vastaa vielä kahden uuden voimalan rakentamisesta. Venäjä haluaa pitää mahdollisimman hyvät suhteet Iraniin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana puolustanut Iranin etuja.
Iranin-vastaisia kansainvälisiä pakotteita höllennettiin alkuvuodesta. Aikarajan umpeuduttua kesällä sovittiin sopimuksen jatkoajasta marraskuun 24. päivään asti.
Asiasta neuvotellaan tällä viikolla New Yorkissa, missä tilanteesta on osapuolien kesken neuvottelemassa muun muassa EU:n ulkopoliittinen edustaja Catherine Ashton.
Suomi on noudattanut EU:n linjaa niin ulkopolitiikassaan kuin Iranin-vastaisissa pakotteissakin ja tukenut yhdessä sovittuja vastatoimia.
EU:n jäsenmaiden on sovittava kaikista sen asettamista pakotteista yksimielisesti.
Pakotteista luopuminen tai niiden jatkaminen riippuu Iranin yhteistyöhalukkuudesta ja siitä, kuinka uskottavaksi EU, YK ja Yhdysvallat arvioivat iranilaisten toimet.