Vallan hienosäätöä Venäjällä
Pohjalainen
Hanna Leppänen

Suomalaistutkijat eivät odota dramaattisia tai radikaaleja muutoksia.

Venäläisten tyytymättömyys maan taloudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen on pannut presidentti Dmitri Medvedevin ja pääministeri Vladimir Putinin pohtimaan poliittisen järjestelmän hienosäätöä.

-Venäjän johto tiedostaa, että maan on valmistauduttava muutoksiin. Ilman merkittävää panostusta Venäjän infrastruktuuri rapautuu, väestömäärä jatkaa laskuaan ja öljyvarat ehtyvät nopeasti, toteavat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Sinikukka Saari ja Katri Pynnöniemi tuoreessa selvityksessään Medvedevin versio vallan vertikaalista.

Tutkijat huomauttavat, ettei lännen silti tulisi odottaa dramaattisia ja radikaaleja muutoksia Venäjällä.

Saari ja Pynnöniemi muistuttavat, että talous on Venäjän johdon esityslistalla ensimmäisenä, poliittisen järjestelmän hallittu uudistaminen tulee vasta talousuudistusten jälkeen.

-Meidän täytyy kehittää omaa poliittista järjestelmäämme, mutta meidän täytyy toimia äärimmäisen varovaisesti. Emme voi sallia Venäjän poliittisen kulttuurin seuraavan Ukrainan esimerkkiä, totesi pääministeri Putin tammikuun lopulla harvinaisessa Kremlin johdon ja puoluejohtajien tapaamisessa.

Kritiikki ärsyttää

Venäjällä ei ole koettu laajoja protesteja hallitusta vastaan, mutta presidentti Medvedevin ja pääministeri Putinin reaktiot pieniinkin mielenilmauksiin osoittavat heidän seuraavan tilannetta tarkoin.

Suurimmissa kaupungeissa on viime kesästä lähtien järjestetty Strategia 31 -liikkeen mielenosoituksia aina 31:nteen päivään päättyvän kuukauden lopuksi. Mielenosoittajia on ollut sadoista muutamiin tuhansiin.

Tapahtumapäivää merkittävämpi on liikkeen nimeen sisältyvä viittaus Venäjän perustuslain 31:nnen pykälän lupaamaan vapaaseen kokoontumisoikeuteen, joka on jäänyt käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi.

Runsas viikko sitten Kaliningradissa oli liikkeellä 12 000 ihmistä osoittamassa mieltään Putinin hallintoa vastaan. Kaliningradilaisilla on muita venäläisiä paremmat mahdollisuudet verrata taloudellista tilannettaan ja poliittisia oikeuksiaan EU-naapureiden oloihin.

Erityisen suurta kiukkua Venäjän ylimmässä johdossa ja hallitsevan Yhteinen Venäjä -puolueen riveissä on aiheuttanut liittoneuvoston puheenjohtaja, pientä Oikeudenmukainen Venäjä -puoluetta johtava Sergei Mironov arvostelemalla Putinin toimia talouskriisin hoidossa. Mironov tosin lievensi kritiikkiään huomauttamalla tukevansa Putinin ulkopolitikkaa ja jopa suurta osaa sisäpoliittisestakin linjasta.

Alueilla muutoksia

Vallanpitäjien vastauksia poliittisen tilanteen vakauttamiseen on ollut muun muassa uuden hallintotavan ulottaminen levottomaan Pohjois-Kaukasiaan ja pitkään vallassa olleiden aluejohtajien vaihtaminen tuoreempiin voimiin.

Tatarstanin 73-vuotias presidentti Mintimer Shaimijev ilmoitti tammikuussa, ettei asetu enää ehdolle maaliskuun vaaleissa. Samanlaista ilmoitusta odotetaan myös Moskovan kaupunginjohtajalta Juri Luzhkovilta, 73.

Henkilövaihdoksilla ei välttämättä ole demokratiaa lisäävää vaikutusta, sillä vanhat ja vahvat aluejohtajat ovat kyenneet sanelemaan yhteistyön ehdot keskusvallalle. Nyt tarkoituksena lienee nimittää Kremlille kuuliaisempia johtajia.

Presidentti Dmitri Medvedev on korostanut uudistusten tarvetta Venäjällä pääministeri Putinia pontevammin ja nyt myös Medvedeviä lähellä oleva tutkimuslaitos on vaatinut laajoja muutoksia. Samalla epäilyt Medvedevin ja Putinin välisistä näkemyseroista ovat taas vahvistuneet.

Uuteen Pohjois-Kaukasian federaatiopiiriin kuuluu kuusi kaukasialaista aluetta ja lisäksi venäläinen Stavropol, jonne myös federaatiopiiriä johtava Aleksandr Hloponin asettuu.