Vallanvaihto ei hetkauta Kiinaa
Kaleva
Hannu Tikkala

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio kommentoi sanomalehti Kalevan haastattelussa 5.11. Kiinan 8. marraskuuta tapahtuvaa vallanvaihtoa.

 

 
 

PEKING

Suuren puoluekokouksen henkilövalinnat on jo tehty.

Xi Jinpingistä tulee Kiinan presidentti, Li Keqiangista pääministeri ja Zhang Dejiangista todennäköisesti kansankongressin puhemies.

Eikä kysymyksessä ole mikä tahansa kokous vaan ”vuosikymmenen kokous”.

Kiinan kommunistisen puolueen kokouksessa vaihdetaan seitsemän yhdeksästä puolueen korkeimmasta johtajasta, kaksi kolmasosaa armeijan keskuskomissiosta ja kokonaan puolueen keskuskomissio.

Kokous pidetään 8. päivä marraskuuta Pekingin Taivaallisen rauhan aukion länsilaidalla kansankongressissa.Asetelmasta huolimatta kokous kertoo Kiinan demokratisoitumisesta, tai ainakin puolueen.Deng Xiapingin kuolemasta lähtien ylimmän johdon valtaa on rajoitettu kahteen viisivuotiskauteen.

Valtakausien rajoittaminen on pakottanut puolue-eliitin etsimään seuraajiaan hyvissä ajoin. Seuraajat tiedetään nyt paljon ennen kokousta.

Samalla johtajat pyrkivät valitsemaan puoluejohdon, joka varmasti jatkaa maan entistä linjaa.Kiinan tulevaisuuden suunta on polttava kysymys.Kansainvälisessä lehdistössä on esitetty kaksi vaihtoehtoa: joko Kiina palaa suljettuun järjestelmään tai maa jatkaa talouden liberalisoimista.

Yleisen arvion mukaan johtajakandidaateistaXiedustaa liberaaleja arvoja.

New York Timesin mukaan Xin isä Xi Zhongxun vastusti armeijan väliintuloa Tiananmenin aukion mielenosoituksiin vuonna 1989, vaikka hän kuului kommunistipuolueen sisärenkaaseen.

Mielenosoituksessa opiskelijat vaativat yhteiskunnallisia vapauksia. Armeija vastasi kovin ottein ja vastaiskuissa tuhansia nuoria kuoli.

Poika on jatkanut isänsä jalanjälkiä talouden liberalisoimisen saralla.

Kun isä-Xi perusti ensimmäisen erityistalousalueen Shenzhenin kaupunkiin vuonna 1980, poika jatkoi alueiden kehittämistä muun muassa Hebein maakunnassaWikileaks-vuotojen yhteydessä julkisuuteen virtasi toisalta kuvauksia Xistä, jossa hänen väitettiin olevan ”punaisempi kuin punainen”.Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio ei pane painoarvoa lehtien arvauksille.

Historiaan ja luonteenpiirteisiin perustuvilla arvioilla on hänestä vähän tekemistä todellisuuden kanssa.

– Puoluekoneisto on nykyään niin kollektiivinen, etteivät henkilövaihdokset puolueen ylimmälläkään tasolla muuta maan suuntaa, Kallio sanoo.

Painostusryhmistä armeija, pankit ja merkittävät valtionyhtiöt erottuvat joukosta. Kallion mukaan Xin pitää kohdella kaikkia osapuolia tasapuolisesti, jotta valta vakiintuisi.Kiinan politiikka voi muuttua vasta vallan vakiintumisen jälkeen.- Kiina jatkaa varmasti markkinaliberalismin tiellä, sillä kansan hyväksyntä poliittiselle järjestelmälle riippuu talouden kasvusta, Kallio sanoo.

 

Oliko ehdokkaalla selkävaivoja?

PEKING

Huhumylly pyörii, mitä lähemmäs puoluekokousta päästään. Syyskuussa presidenttiehdokas Xi Jinping katosi julkisuudesta.

Mediat saivat vettä myllyynsä, kun Xi alkoi perua ulkomaisten vieraiden vastaanottoja.

Huhuja ei hiljentänyt sekään tuulesta temmattu tieto, että puoluekokous pidettäisiin jo syyskuussa.

Julkisuudesta katoaminen on yleensä tiennyt poliitikon joutumista epäsuosioon puolueessa.

Ajankohta oli herkullinen salaliittoteorioille, jotka yrittivät vastata kysymykseen Xin kohtalosta ja vallanjaosta puolueessa.

Ulkoministeriö ei vastannut toimittajien kysymyksiin kärkiehdokkaan poissaolosta.

Yhdysvaltalaiset puolestaan tiedottivat, että perumisen syyksi oli esitetty Xin ”selkävaivoja”.

– Suurin syy huhujen muodostumiseen on kiinalaisten viranomaisten tiedotus, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio.

Perinteisesti tapana on salata tietoja silloinkin, kun siihen ei ole syytä. Tulkinnat ovat villejä.

– Ongelma tässä on järjestelmän läpinäkymättömyys. Kiina ei ymmärrä sitä, miten nopeasti huhumylly lähtee liikkeelle, Kallio lisää.