Vapaus ja valta kuvina
Yliopisto 9/2011
Henri Purje

Sotaa käydään monilla rintamilla. Maan, ilman, vesialueiden ja avaruuden hallinnan lisäksi kamppailuja käydään mielikuvista.


Terrorismin vastainen sota ja teknologian kehitys ovat kasvattaneet strategisen viestinnän, julkisuudenhallinnan ja brändäyksen merkitystä etenkin Naton ja sen liittolaisten ajattelussa.


— Tärkein tavoite on vakuuttaa ”kotiyleisö” siitä, että sota on moraalisesti oikeutettu, välttämätön ja voitettavissa, Afganistanin Nato-vetoisen Isaf-operaation virallista visuaalista viestintää tutkinut Noora Kotilainen sanoo.


Kotilainen on Ulkopoliittisen instituutin 24.8. julkaisemaa tutkimustaan varten käynyt läpi tuhansia Isafin internetissä vapaasti jakamia valokuvia. Niissä oikeamieliset, vahvat ja ystävälliset länsisotilaat kouluttavat, lääkitsevät, ravitsevat ja suojelevat.


Paikalliset esitetään passiivisina, tottelevaisina ja haavoittuvaisina. He näyttävät kiitollisilta saamastaan avusta. Omatoimisia tai kriittisiä afgaaneja ei ole kuvissa.


Yksi sodan visuaalisista oikeutuskeinoista ovat emansipoidut naiset: koulua käyvät tytöt ja huivittomat aikuiset. Ilman sotaa he kärsisivät yhä talebanien terrorista.


— Hunnuton nainen on vapautettu nainen, Noora Kotilainen tiivistää.


Sodan todellisuudesta Isaf esittää ohuen siivun.


— Kuvat kertovat enemmän meistä: arvoistamme, näkemyksistämme ja toiveistamme.


Isafin viestintästrategian voi tulkita osoitukseksi ”humanitaristisen kansainvälisen järjestelmän” noususta. Tällä viitataan humanitaarisin syin oikeutettujen ja monesti kansallista itsemääräämisoikeutta haastavien sotilastoimien yleistymiseen.