Venäjä haluaa vastustaa länttä uusilla liittolaisilla
Aamulehti
STT–Sanna Raita-Aho

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari ja ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoivat Venäjän liittolaissuhteita Aamulehdessä 2.9. Saaren mukaan Venäjän suurin dilemma on, että sen on oman korruptoituneisuudensa vuoksi vaikea olla esikuvana muille. Aaltolan mukaan Venäjän ja Yhdysvaltojen liittolaisjärjestelmien ero on, että Yhdysvaltojen liittolaissuhteet ovat pysyvämpiä.

Uhittelusta huolimatta maan on vaikea löytää pysyviä kumppaneita.
Samaan aikaan kun Ukrainan kriisi on jäädyttänyt Venäjän ja lännen välit umpiroutaan, Venäjä on etsinyt aktiivisesti uusia kumppaneita muualta. Kumppaneita on etsitty muun muassa kehittyvien talouksien Brics-maista, joihin kuuluvat Venäjän lisäksi Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia ja Kiina.
Latinalaisessa Amerikassa heinäkuussa vieraillut Putin sanoi, että kehittyvien talouksien pitäisi tehdä enemmän Yhdysvaltojen vaikutusvallan vähentämiseksi ja ottaa suurempi rooli kansainvälisessä politiikassa. Putin arvioi, että strategisesti tärkeillä suhteilla esimerkiksi Brasilian kanssa vastustetaan lännen vaikutusvaltaa.
Vanhempi tutkija, Venäjä-asiantuntija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että Venäjä on jo ennen Ukrainan kriisiä hakenut moninapaisempaa maailmanpolitiikkaa ja vähäisempää riippuvuutta lännestä.
– Kaikki Brics-maat ovat kiinnostuneita maailmasta, joka on vähemmän Yhdysvaltojen talutusnuorassa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan syynä on Venäjän epäluuloisuus.
– Venäjä kokee, että länsi ei ole rehellinen ja juonittelee sitä vastaan. Samalla lännen koetaan heikentyneen.
Lojaalit kumppanit silti vähissä
Brics-maat ovat ottaneet esimerkiksi Ukrainan kriisissä neutraalin kannan. Lännen tapaan ne eivät ole tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Saari kuitenkin arvioi, että maiden tuki Venäjälle ei ole itsestäänselvyys.
– Tuki on enemmän opportunistista – se ei tarkoita, että Venäjää tuettaisiin suoraan muissa asioissa. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa tilanne on se, että jos jokin hyödyttää molempia osapuolia, tehdään sopimuksia.
Aaltola arvioi, että Venäjän ongelma on, että kaikesta huolimatta siltä puuttuvat pysyvät liittolaiset.
– Ero Yhdysvaltoihin on se, että Yhdysvalloilla on liittolaisuussuhteita, joita Venäjällä ei oikeastaan ole – lähinnä epämääräisiä tahoja Valko-Venäjältä Syyriaan.
– Noin 50 valtiota on suorassa sotilaallisessa suhteessa Yhdysvaltoihin. Lisäksi on monia maita, jotka identifioituvat länteen. Tämä on ero: Venäjä yrittää saada kunnioitusta, mutta siltä puuttuu pehmeää vaikutusvaltaa.
Saari on samoilla linjoilla.
– Venäjän suurin dilemma on, että se on kuitenkin itse korruptoitunut. Sen on vaikea olla esikuva muille.
Tuontikiellot hyödyttävät
Lännen ulkopuoliset maat hyötyvät kuitenkin taloudellisesti Venäjän ja lännen jäätyneistä suhteista. Tässä kuussa Venäjä asetti tuontikieltoja eurooppalaisille ja yhdysvaltalaisille maataloustuotteille vastaiskuna lännen pakotteille.
Venäjä ilmoitti myös lisäävänsä maataloustuotteiden tuontia muun muassa Brasiliasta ja Egyptistä ja harkitsevansa vapaakauppa-alueen perustamista, johon kuuluisivat sen ja Egyptin lisäksi Kazakstan ja Valko-Venäjä. Egyptin kosiskelun voi olettaa ärsyttävän Yhdysvaltoja, jonka läheinen liittolainen Egypti on ollut.
Saaren mukaan erilaiset kauppaliitot, kuten Euraasian talousliitto Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa, ovat yritys luoda vastapaino EU:lle.
Kuitenkin myös Venäjän liittolaisilla on omia epäluulojaan.
– Vaikka retorisesti puhutaan ja haastetaan länsiarvoja, Kazakstan tai Valko-Venäjä eivät ole halunneet lähteä poliittiseen unioniin. Valko-Venäjällä karvat nosti pystyyn se, kun Venäjä liitti Krimin itseensä keväällä.