Venäjä rakentaa asevoimistaan ketterämpää ja toimivampaa
Aamulehti
Esa Järveläinen

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi arvioi Aamulehden haastattelussa 25.4., että Venäjän presidentti Putin panostaa puolustukseen ja yrittää rakentaa maan asevoimista modernin toimijan.

 

 

Putin suoltaa rahaa puolustukseen, mutta maan tulopohja saattaa murentua

Venäjä haluaa modernisoida asevoimansa. Armeija saa presidentti Vladimir Putinin kaavailujen mukaan peräti 550 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.

Ruotsin ilmatilan ulkopuolella Itämerellä äskettäin koettu venäläishävittäjien lento voi kuvata Venäjän asevoimien uutta tuloa. Venäläiset haluavat osoittaa, että Venäjä pystyy toimimaan aiempaa laajemmin.

Maanpuolustuskorkeakoulun neljä tutkijaa, dosentti Stefan Forss, prikaatikenraali Lauri Kiianlinna, kommodori Pertti Inkinen ja eversti Heikki Hult tekivät jo vuonna 2011 raportin Venäjän sotilaallisesta kyvystä. Venäjä modernisoi armeijaansa vauhdilla, ja sen tarkoitus on parantaa armeijan kalustoa, koulutusta ja suorituskykyä.

Stefan Forss totesi, että Venäjä on luopumassa massaan perustuvasta armeijasta. Armeija pyrkii rakentamaan huipputeknologiaan nojaavat nopean toiminnan joukot Yhdysvaltain malliin.

Samalla Venäjän läntisen sotilaspiirin painopiste on muuttunut luoteeseen eli Suomen suuntaan. Esimerkiksi pohjoiseen Alakurttiin Venäjä on sijoittanut helikopterirykmentin lentotukikohtaansa.

Putin modernisoi

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Katri Pynnöniemen mukaan presidentti Putinin kaudella suuntaus on ollut selvä. Putin satsaa puolustukseen ja yrittää rakentaa Venäjän asevoimista modernin toimijan.

– Nyt Venäjän armeijalle haetaan pienempää kokoa. Miljoonan sotilaan massa-armeija ei ole tavoite, vaan nyt rakennetaan aiempaa ketterämpää ja toimivampaa armeijaa, sanoo Pynnöniemi.

Hänen mukaansa tämä suuntaus aloitettiin jo ennen Georgian vuoden 2008 sotaa. Georgian sodan vaikeudet saivat Venäjän johdon miettimän armeijan toimivuutta.

– Sota antoi vahvistuksen sille, että armeijalle on tehtävä jotain, uskoo Pynnöniemi.

*- Kova tahto -*

Putinin laatima asevoimien ohjelma ulottuu vuoteen 2020. Budjettirahoituksesta on päätetty vain vuoteen 2015 asti.

– Venäjän valtion tulopohja herättää kysymyksiä. Uudet arviot Venäjän bruttokansantuotteen kasvusta ovat aiempia pessimistisempiä.

Poliittinen tahto parantaa asevoimia on korkea, joten rahaa saattaa löytyä asevoimille myöhemminkin.

Venäjä on pyrkinyt kohti ammattiarmeijaa, mutta tulos on jonkinlainen hybridi. Väestökehitys on laskeva, asevelvollisia ei löydy riittävästi.

– Pyrkimys on saada aikaan ainakin osittainen ammattiarmeija, joka on kooltaan pienempi mutta tehokkaampi, kuvaa Pynnöniemi.

Venäjän joukko-osastoja on Pietarin tuntumassa sijoitettu enimmäkseen Pietarin eteläpuolelle mutta myös Karjalan kannakselle. Suomen kannalta oleellinen on Liettuan eteläpuolella sijaitseva Kaliningrad, missä on ohjustukikohta.

Mistä ihmeestä otetaan rahat?

Esa Järveläinen

Aamulehti

Mielenkiintoinen kysymys on, mistä presidentti Vladimir Putin aikoo ammentaa asevoimiin 550 miljardin euron suuruisen rahasumman kymmenen vuoden kuluessa. Summa on 200 kertaa suurempi kuin Suomen puolustusvoimien yhden vuoden budjetti.

Venäjän armeija joutui rankkojen leikkausten kohteeksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Armeijan alennustilaa kuvasi vuoden 2008 Georgian sota, joka paljasti pahoja puutteita miehistössä ja kalustossa.

Rahaa Venäjä saa lähinnä öljystä ja kaasusta. Siinä voi tulla mutkia matkaan, sillä öljyn hinta on pysytellyt alhaalla. Yhdysvallat on sitä paitsi alkanut hyödyntää liuskekaasua, minkä ennakoidaan vähentävän venäläiskaasun mahdollisuuksia markkinoilla.

Joidenkin venäläisten asiantuntijoiden mielestä on järjetöntä pumpata suuria summia asevoimiin. Muun muassa Deutsche Bankin Moskovan pääekonomisti Jaroslav Lissovlik arvioi, ettei Venäjällä ole rahaa armeijan uudistamiseen.

– Yhteiskunnassa on rahareikiä kaikkialla, ja maan infrastruktuuri on perin huonossa kunnossa, opasti Lissovlik.

Venäläiset odottavat lisäksi kohennusta palkkoihinsa ja eläkkeihiinsä. Toistaiseksi kansa on tyytynyt olemaan hiljaa, mutta kuinka kauan?

Fakta

Venäjä aseistautuu

Venäjä päätti vuonna 2010 kunnianhimoisesta, noin 550 miljardin euron asevoimien budjetista vuoteen 2020.

Maa pyrkii rakentamaan aiempaa taisteluvalmiimmat joukot. Massa-armeijan aika on ohi eikä Venäjällä olisi tarpeeksi asevelvollisiakaan.

Viime vuosina Venäjä on vahvistanut läntistä sotilaspiiriään eli Suomen lähialueita.