EU-vastaiset voimat vahvistuvat – tunnetut oikeistopopulistit liittoon
Helsingin Sanomat
Heli Suominen & Katarina Baer

In an interview by the daily newspaper Helsingin Sanomat on 14 November, Institute Director Teija Tiilikainen commented on the effects of the increasing criticism of the EU to the work of the European parliament.

 

Link to the artcle (in Finnish)

Text below in Finnish

 

Ranskan ja Hollannin oikeistopopulistit yhdistivät voimansa
Europarlamentti on saanut lisää valtaa. Eurovaaleissa lehtereille odotetaan EU-vastaisten voimien ryntäystä.

Keskiviikkona yhdistivät voimansa Euroopan kaksi ehkä tunnetuinta EU:n vastustajaa.

Ranskan Kansallisen rintaman Marine Le Pen ja Hollannin vapauspuolue PVV:n Geert Wilders ilmoittivat lähtevänsä ensi toukokuun EU-vaaleihin yhteisessä rintamassa. Kaksikko tahtoo koota europarlamenttiin yhdessä EU-vastaisen puolueliittouman. Se tietää ennestäänkin kireään EU-politiikkaan lisää jännitteitä ja värähtelyä.

“Haluamme palauttaa kansanvallan, emme halua olla EU:n teknokraattien alamaisia. Valtion pitäisi saada päättää itse rajoistaan, rahastaan ja taloudestaan”, Le Pen sanoi tapaamisen jälkeen hollantilaisen Volkskrant-lehden mukaan. Molempien mukaan on väistämätöntä, että EU vielä joskus hajoaa.

Uuden yhteistyön tekee erityisen kiinnostavaksi Euroopan poliittisen maiseman muuttuminen viime vuosina. Lissabonin-sopimus on lisännyt europarlamentin valtaa esimerkiksi maahanmuutto- ja maatalousasioissa.

Samalla EU-vastainen liike on nostanut päätään, kun Euroopan talouskriisi on syventänyt kansalaisten tyytymättömyyttä perinteisiin puolueisiin. Ranskassa Le Penin johtama Kansallinen rintama (Front National) on noussut marginaalista suuren kansanosan suosioon. EU-vaalikannatusta kysyttäessä se on jo Ranskan suurin puolue.

Toukokuussa pidettävissä eurovaaleissa euroepäilijöiden puolueiden odotetaankin saavan merkittävästi lisäpaikkoja europarlamenttiin. Suomalaisistakin 40 prosenttia aikoo tuoreen puoluebarometrin mukaan käyttää äänensä protestoidakseen EU:n toimintaa.

Populistijohtajat eivät kertoneet, millaiseen ryhmittymään he pyrkivät. Todennäköisesti tavoitteena on Kansallisen rintaman ja PVV:n ympärille koottava europarlamenttiryhmä. Edellytyksenä on 25 euroedustajaa eli meppiä ja puolueita vähintään seitsemästä EU-maasta. Virallinen ryhmä toisi symbolisen voiman lisäksi rahaa, puheaikaa täysistunnoissa ja kiintiöpaikkoja direktiivejä valmisteleviin valiokuntiin.

Eriseuraisten puolueiden liittouman kasaaminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi Kansallista rintamaa ja PVV:tä yhdistävät kansallismielisyys, maahanmuuton vastustaminen ja halu rajoittaa vapaakauppaa. Mutta erotkin ovat merkittäviä. Wilders vastustaa kiihkeästi koko islaminuskoa ja haluaisi kieltää Koraanin. Le Pen on sanonut hyväksyvänsä “jokaisen uskon”, kunhan uskonto pidetään erossa politiikasta. Kansallisen rintaman historia on hyvin juutalaisvastainen, ja Wilders on suorastaan Israelin-ystävä. Tuoreen yhteistyön mahdollistaa se, että Marine Le Pen on ottanut etäisyyttä isänsä Jean-Marien juutalaisvastaisiin lausuntoihin.

Europarlamentissa on jo yksi euroepäilijöiden ryhmä, Vapaa ja demokraattinen Eurooppa. Siihen kuuluvat esimerkiksi Britannian Ukip-puolue, Tanskan kansanpuolue, Italian Pohjoinen Liiga – ja perussuomalaiset. Perussuomalaisia Le Penin ja Wildersin liitto ei viehätä, ja Ukip on jo kieltäytynyt liittymästä siihen. Ukipille kaksikon aatteet ovat liian äärimmäisiä.

Myös saksalainen, euron hajottamiseen tähtäävä Vaihtoehto Saksalle (AfD) on torjunut yhteistyön. Unkarin Jobbikin taas Le Pen torjuu liian rasistisena.

Ketkä sitten saattaisivat lähteä Le Penin ja Wildersin rinnalle? Ruotsidemokraateista kerrottiin HS:lle keskiviikkona, että Wildersin ja Le Penin kanssa “keskustellaan” asiasta. Myös ainakin Itävallan FPÖ ja Belgian Vlaams Belang ovat mahdollisia kumppaneita.

Miten eurokriittisyyden lisääntyminen sitten vaikuttaa tulevan parlamentin työhön?

“Vastakkainasettelut europarlamentissa ehkä jyrkentyvät. Mutta konkreettisia seurauksia on vaikea arvioida – eurokriittisten puolueiden yhteinen agenda jää melko yleiselle tasolle”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

“Vaikka puolueet esimerkiksi vaativat oman maan maahanmuuton tiukentamista, ei ole yksiselitteistä, mikä on yhteinen kanta EU:n yhteiseen maahanmuuttolainsäädäntöön.”

EU-kriittisten populistipuolueiden rynnistys europarlamenttiin tuleekin ehkä vaikuttamaan eniten yleisen ilmapiirin kautta, arvioi hollantilainen populistipuolueisiin erikoistunut toimittaja Yvonne Zonderop.

EU:n ja maahanmuuton tai vapaakaupan ongelmista kuullaan entistä enemmän ja puhuttuna entistä jyrkemmin.

“Samalla kasvaa perinteisten puolueiden paine liehitellä äänestäjiä samoilla ajatuksilla. Tämä heijastuu kotimaiden kansalliseen politiikkaan.”

Zonderop muistuttaa, että populistipuolueiden kannatukselle on järkeviä syitä.

“Eivät kaikki Wildersin kannattajat ole rasisteja. Brysselin eliitissäkin kannattaisi keskittyä kuuntelemaan kansalaisten kritiikkiä sen sijaan, että populistipuolueita vain leimataan epädemokraattisiksi.”