Johtajaksi vaimon varjosta
Kaleva
Pia Alatorvinen

Kiinan seuraavaksi presidentiksi uumoillun Xi Jinpingin linjasta on toistaiseksi vain arvailuja

Paljon pitää Kiinassakin saavuttaa ennen kuin lyö iskelmän laudalta.

Varapresidentti
Xi Jinping on todennäköisesti seuraava Kiinan presidentti ja hänet on
monta kertaa kirjattu maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten listalle.
Silti hänen vaimonsa, laulaja Peng Liyuan oli pitkään suurelle
kiinalaisyleisölle miestään tunnetumpi hahmo.

Xin asema
presidentti Hu Jintaon seuraajana vahvistui lokakuun puolivälissä, kun
hänet nimitettiin sotilaskomitean varapuheenjohtajaksi. Hänen uraansa
puolueessa on luonnehdittu komeettamaiseksikin, mutta Kiinassa maan
johtoon noustaan järjestelmän kautta.

Maan 5 000
vaikutusvaltaisinta virkamiestä nimittää Kiinan kommunistisen puolueen
henkilöstöhallinnon keskusvirasto, joka on ulkopuolisille täysi
mysteeri.

”Tästä salamyhkäisestä osastosta ei tiedetä juurikaan mitään”, ohjelmajohtaja Matti Nojonen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

Viraston
lonkerot kuitenkin ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan. Se nimittää myös
valtionyhtiöiden johtajat. Sitäkään ei tiedetä, millä perusteella
viraston arvostuksen saa. ”Siihen voivat vaikuttaa henkilösuhteet,
suoriutuminen vaikeista tehtävistä tai hyvä maine.”

Xin isä Xi Zhongxun oli perustamassa kommunistista vallankumousliikettä ja toimi 1960-luvun taitteessa varapääministerinä.

Xi
Jinpingiä pidetään yhtenä menestyneimmistä ”kruununprinsseistä”,
epävirallisesta porukasta, joka koostuu vanhojen vaikutusvaltaisten
kommunistien jälkeläisistä.

Nojonen kuitenkin korostaa, että
sukulaisten suosiminen ei ole Kiinan järjestelmässä merkittävää, eikä
mahtavienkaan isien pojat aina nouse pelkillä sukulaissuhteilla ylimpiin
yhteiskunnallisiin johtotehtäviin.

”Ylimmän johdon täytyy täyttää tietyt kriteerit ja työskennellä tietyissä tehtävissä.”

Kriteereitä ei ole mihinkään kirjattu, mutta ne voidaan päätellä historiasta.

Vuodesta
2008 varapresidenttinä ollut ja vastikään sotilaskomitean
varapuheenjohtajaksi nimitetty Xi on edennyt urallaan siihen vaiheeseen,
että hänen pitäisi tehdä raskaita virheitä, ettei häntä nimitettäisi Hu
Jintaolta vapautuviin tehtäviin. Hun on määrä erota puolueen johdosta
vuonna 2012 ja presidentin työt hän jättää 2013.

Kiinassa on toki
vedetty henkilöitä pois korkeiltakin paikoilta. Esimerkiksi vuonna 1989
puolueen pääsihteeri Zhao Ziyang varoitti Tiananmenin aukiolla mieltään
osoittavia opiskelijoita johdon voimankäyttösuunnitelmista.

”Zhao syrjäytettiin ja pyyhittiin pois historiasta”, Nojonen sanoo.

Kiinassa
presidentillä on laajat lailliset valtuudet. Silti presidentti ei voi
tehdä mitä mieleen juolahtaa, hän tarvitsee valtavassa maassa toimilleen
puolueen tuen.

”On vaikea tietää, mitä linjauksia Xi tekee. Sen
tiedämme, ettei hän ainakaan voi kääntää talousuudistusten kelloa
taaksepäin”, Nojonen arvioi.

Mullistaviin poliittisiin
uudistuksiin Xi ei voi ryhtyä, jos haluaa pysyä vallassa. Kiinassa on
tutustuttu hyvin Itä-Euroopan historiaan ja kommunistisen puolueen
nykyasemaan.

”Kuka haluaisi laittaa Kiinan kaltaisessa maassa itse itseään marginaaliin?” Nojonen huomauttaa.

Maon
tai Dengin kaltaista yhtä karismaattista johtajaa Kiinalla ei enää ole,
eikä puoluekaan ole enää yhtenäinen. Puolueessa ollaan eri mieltä
esimerkiksi uudistusten tahdista ja kansallisaatteen
aggressiivisuudesta.

”Tässä myös presidentti joutuu taiteilemaan. Puoluekoneisto pyörittää yhteiskuntaa”, Nojonen muistuttaa.

Puolue
vaikuttaa myös populaarikulttuuriin. Niin suosittu kuin Peng
kiinalaisten keskuudessa onkin, hänen perinteinen esiintymisensä
television uuden vuoden gaalassa sai loppua miehensä arvon nousun takia
vuonna 2008.

Varovainen tasapainoilija vai tiukka sanailija

Maltillinen, neutraali ja varovainen. Näin on kuvailtu Kiinan tulevaksi presidentiksi povattua Xi Jinpingiä.

Tästä
huolimatta Xi Jinping kurmuutti viime vuonna Meksikossa länsimaalaisia,
jotka ”täysien mahojensa kanssa paremman tekemisen puutteessa
osoittelevat Kiinaa sormella”. ”Kiina ei vie vallankumousta, nälkää tai
köyhyyttä, eikä se rettelöi kanssanne. Mitä siihen on lisättävää?”, Xi
sanaili Reutersin mukaan.

Hänet tunnetaan maassaan myös tiukkana korruption vastustajana.

Xi
vieraili Suomessa tämän vuoden maaliskuussa, eikä suinkaan ensi kertaa.
Tänä vuonna Xin tavannut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo
Väyrynen (kesk.) tapasi Xin jo vuonna 1979, kun Xi oli Suomessa Kiinan
valtioneuvoston valtuuskunnassa. Väyryselle Xin kipakka puoli ei
vierailulla auennut.

”Hänestä syntyi oikein miellyttävä kuva. Hän oli asiansa osaava ja vaatimattoman oloinen”, Väyrynen kuvailee.

Väyrynen
arvioi Xin edustavan keskitien linjaa. ”Ei hän ole äärimmäisyyksien
ihminen vaan maltillinen ja uudistuksissakin varovainen.”

Kiinassa
naistenlehtihaastattelut eivät kuulu politiikkaan, mutta Xin
perhe-elämästä tiedetään harvinaisen paljon. Laulajavaimo Peng Liyuan
sanoi muutama vuosi sitten valtion lehdessä miehensä olevan säästeliäs,
ahkera ja maanläheinen.

Voisiko tässä olla yksi näkyvä muutos Xin
kaudella? Ohjelmajohtaja Matti Nojonen Ulkopoliittisesta instituutista
ei oikein usko siihen.

”Vaimot pysyvät kulisseissa, he eivät ole koskaan parrasvaloissa.” Vaimot ovat valtiovierailuillakin harvinainen näky.