TAUSTA: Valko-Venäjän Lukashenkan tasapainoilu hankaloituu
YLE Uutiset
Heikki Heiskanen

Valko-Venäjän johdon kovat otteet
oppositiota vastaan ovat jäädyttäneet suhteet EU:hun, mutta vanha
liittolainen Venäjä on jälleen luvannut jatkaa taloudellista tukeaan
Valko-Venäjälle. Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija arvioi, että
itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukashenka on ehkä saavuttanut
lyhyen aikavälin voiton, mutta samalla Venäjän vaikutusvalta
Valko-Venäjällä kasvaa.

Valko-Venäjää jo vuodesta 1994 itsevaltaisin ottein hallinnut
Aljaksandr Lukashenka varmisti uudelleenvalintansa joulukuussa
kiistanalaisissa vaaleissa, joiden jälkeen maassa pidätettiin lukuisia
opposition edustajia ja liberaaleja toimittajia. Turvallisuusjoukot
murskasivat väkivaltaisesti opposition mielenosoitukset.

Lukashenka vannoi perjantaina virkavalansa neljännelle
presidenttikaudelle. EU:n ja Yhdysvaltain suurlähettiläät boikotoivat
virkaanastujaistilaisuutta.

Lukashenka on viime aikoina pönkittänyt asemaansa tasapainottelemalla
Venäjän ja Euroopan unionin intressien välissä, mutta
vaalivilppiepäilyt ja opposition kovaotteinen tukahduttaminen
pakottavat EU-maat jälleen ottamaan etäisyyttä Valko-Venäjään.

Lukashenka on vastannut arvosteluun jyrkkäsanaisesti ja on muun muassa
syyttänyt Puolan ja Saksan tiedustelupalveluita yrityksestä kaataa
hänen hallintonsa.

Hallinto pelästyi
Lukashenkan hallinto oli aiemminkin tunnettu kovista otteistaan ja
opposition tukahduttamisesta, mutta presidentinvaalien jälkeiset
sortotoimet olivat silti yllättävän ankarat – varsinkin kun
EU-suhteitaan lämmitellyt Valko-Venäjä oli ennen vaaleja antanut
ymmärtää, että oppositiolle annettaisiin aiempaa enemmän liikkumatilaa.

– Hallinto nähtävästi pelästyi sitä, kuinka paljon ihmisiä tuli
aukiolle, Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä
-tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes sanoo.

– Hallinto pelkäsi, että vastalauseaalto kasvaa, joten se päätti palata
aiemmin harjoittamaansa politiikkaan eli tiukkiin sortotoimiin, Moshes
sanoo. Uhkana pidetyt oppositiorakenteet päätettiin tuhota.

Moshes näkee kovissa otteissa myös viestin Valko-Venäjän valtakoneistolle.

– Lukashenka muistutti alaisilleen, että hän on ainoa hallitsija eikä
muita kannata hakea Venäjältä tai Euroopasta, Moshes sanoo.

Sopu Venäjän kanssa
Venäjän ja Valko-Venäjän suhteet olivat pitkään erittäin tulehtuneet ja
maiden valtiollisilla televisiokanavilla käytiin suoranaista
informaatiosotaa. Samaan aikaan Lukashenka yritti kohentaa suhteita
Euroopan unioniin.

Hieman ennen vaaleja Lukashenka onnistui sopimaan Venäjän kanssa taloudellisen tuen jatkumisesta Valko-Venäjälle.

– Lukashenkan onnistui saada jälleen yksi taktinen voitto Venäjästä.
Venäjä nimittäin uhkasi pitkään, että se joko syrjäyttää Lukashenkan
tai heikentää häntä. Tätä tavoitetta Venäjä ei kyennyt saavuttamaan,
Moshes sanoo.

– Nyt näemme, että Venäjä palaa tukipolitiikkaan, Moshes sanoo. Venäjä
ilmoitti torstaina, että se tukee Valko-Venäjää noin neljällä
miljardilla dollarilla alennushintaisilla energiantoimituksilla.

Venäjän vaikutusvalta kasvaa
Lukashenka sai siis Venäjästä voiton joutumatta antamaan erityisen
suuria myönnytyksiä vastineeksi. Arkady Moshes arvioi, että
strategisesti Lukashenkan asema silti heikkeni.

– Hän ei voi olla tiedostamatta, että Valko-Venäjä on strategisessa
konfliktissa Venäjän kanssa. Venäjän rooli vahvistuu Valko-Venäjällä,
ja merkittävä osa Valko-Venäjän taloudesta päätyy venäläiseen
kontrolliin, Arkady Moshes arvioi.

Lukashenka kykeni pitämään puoliaan Venäjää vastaan, koska hän
tasapainotteli Venäjän ja Euroopan unionin välillä. Nyt kiistanalainen
vaalitulos ja opposition murskaaminen viilentävät välejä EU-maihin.

EU:n mahdolliset pakotteet eivät juuri uhkaa Lukashenkan asemaa, mutta
nyt Lukashenka ei voikaan käyttää EU-suhteita valttikorttina
neuvotteluissa Venäjän kanssa.

Venäjän kanssa Lukashenka todennäköisesti ajautuu kriisistä toiseen.

– Näimme jo tässä kuussa tapauksen, jolloin Venäjä keskeytti
öljyntoimitukset Valko-Venäjälle, mikä jättää Valko-Venäjän
öljynjalostuslaitokset toimettomiksi, Moshes muistuttaa.

EU:lla vähän painostuskeinoja
EU päättää tämän kuun lopulla mahdollisista pakotteista Lukashenkaa
vastaan. Toimista Lukashenkan hallintoa vastaan on EU:ssa muotoutumassa
yhteisymmärrys, mutta epävarmaa on, kuinka tehokkaita pakotteet ovat.
Arkady Moshes epäilee, että lyhyellä aikavälillä Euroopan unionilla ei
ole tehokkaita keinoja Lukashenkan painostamiseksi.

– Ikävä kyllä pakotteet eivät toimi, sillä Eurooppa ei voi lopettaa
venäläisen öljyn ja kaasun kauttakulkutoimituksia Valko-Venäjän kautta,
eikä se voi fyysisesti kieltäytyä ostamasta Valko-Venäjän jalostamia
öljytuotteita, sillä ne voidaan kuljettaa vientiin kolmansien maiden
kautta, Moshes sanoo.

Talouden intressit ohittavat helposti poliittiset pyrkimykset.

Esimerkiksi 19. tammikuuta Valko-Venäjä myi menestyksekkäästi 800
miljoonan dollarin arvosta velkakirjojaan. Kaupan järjestäjinä toimivat
BNP Paribas, Royal Bank of Scotland, Deutsche Bank ja venäläinen
Sberbank.

Se, että velkakirjat olivat haluttuja ja menivät kaupaksi, osoittaa jo
itsessään, että Valko-Venäjän taloudellinen tilanne ei ole aivan
epätoivoinen.

Pitkällä aikavälillä maan taloustilanne ei toki näytä hyvältä, sillä
talouden tuotantoperusta on vanhentunut. Toisaalta Valko-Venäjä voi
houkutella investointeja taloutensa uudistamiseen.

– Hallinto ymmärtää tilanteen hyvin ja se voi mobilisoida – ei
pelkästään lännen – vaan myös Kiinan intressit taloutensa
modernisoimiseen, Moshes sanoo.


EU:n ei pitäisi valikoida
Moshes katsoo, että EU:n pitäisi ylipäätään pyrkiä vaikuttamaan
kaikkiin entisen Neuvostoliiton alueen itsevaltaisiin hallintoihin.
Valko-Venäjää ei voi ottaa käsittelyyn yksittäistapauksena, erikseen
muista.

– Euroopan unionin pitää ymmärtää, että ei mahdollista demokratisoida
vain Valko-Venäjää. Demokratisoinnin pitää kohdistua koko alueelle,
Moshes painottaa.

– Tämän alueen itsevaltiaat selviytyvät toistensa avulla. Jos EU
tosiaan haluaa levittää demokratiaa ja sen politiikka perustuu
arvoille, sen pitää harjoittaa alueellista politiikkaa, Moshes sanoo.
Näin EU:ta ei päästäisi syyttämään kaksoisstandardeista.

Protestimieliala kytee
Lukashenka näyttää tällä hetkellä olevan tiukasti vallan kahvassa, eikä
hänen asemalleen näy lyhyellä aikavälillä merkittäviä uhkia.

– Jos sortotoimet jatkuvat nykytahtia, järjestäytynyttä oppositiota ei ole puolen vuoden päästä jäljellä, Arkady Moshes arvioi.

Myös viranomaiskoneisto on itsevaltaisen presidentin tiukassa
otteeessa. Moshes ei usko, että valtakoneiston sisältä voisi nousta
pyrkimyksiä Lukashenkan syrjäyttämiseen.

Moshes näkee kuitenkin toivoa siitä, että Valko-Venäjälle on kaikesta
huolimatta muodostumassa kansalaisaktiivisuutta, joka voi jossain
vaiheessa haastaa itsevaltaisen hallintokoneiston.

– Kiistatta maassa etenee kansallisen identiteetin ja kansalaisyhteiskunnan muotoutuminen, Moshes sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee sen, kuinka nopeasti valkovenäläiset
kykenivät organisoitumaan sosiaalisessa mediassa ja levittämään tietoa
oppositiojohtajien pidätyksistä.

– Se tietenkin kertoo siitä, että Valko-Venäjän yhteiskunnassa on
varsin suurta potentiaalia protesteihin, ja jollain hetkellä tämä
potentiaali voi nousta pintaan, ohjelmajohtaja Arkady Moshes
Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.