TAUSTA: Kiina haluaa merimahdiksi
YLE
Petri Raivio

Kiinan nopea talouskasvu on tuonut
rahaa maan sotavoimille, joita Kiina modernisoi ripeästi. Kiina haluaa
suurvaltaluokan asevoimat, jotka voivat toimia kaukana omalta maalta ja
etenkin turvata elintärkeät merikuljetukset.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon julkaisi alkuviikosta
kongressille raportin, joka kiinnitti huomiota Kiinan pyrkimyksiin
laajentaa asevoimiensa toimintasädettä kauas oman maan rajojen
ulkopuolelle.

Kiina kehittelee uusia pitkänmatkan ohjuksia, sukellusveneitä ja
lentotukialusta, tosin vielä tällä hetkellä Kiinan kyky käyttää
sotilasvoimaa kaukana omalta alueeltaan on raportin mukaan “rajallinen”.

– Kiina on nousemassa suurvallaksi ja se on jo alueellinen suurvalta.
Jos on haluaa suurvallaksi, pitää olla muskelia takana, sanoo
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Nojonen.

Nojosen mukaan Kiina haluaa pystyä lähettämään joukkojaan operaatioihin
merten taakse turvatakseen omia kansallisia intressejään. Merivoimien
vahvistamisen taustalla on myös halu turvata merikuljetukset, joista
Kiina on hyvin riippuvainen.

– Suurvallat ovat aina olleet riippuvaisia mertentakaisista resursseista
ja markkinoista, myös Kiina yhä enemmän. Kiina on öljyn, hiilen ja
viljan nettotuoja, Nojonen huomauttaa.

Etupiiri laajenee Etelä-Kiinan merellä

Kiinan vahvistuva laivasto on joutunut vastakkain maailman johtavan
merimahdin Yhdysvaltain kanssa etenkin Etelä-Kiinan merellä.
Yhdysvaltain lentotukialus USS George Washington vieraili viime viikolla
Vietnamin rannikolla.

Aluksen kapteeni muistutti tv-kameroiden edessä kansainvälisten vesien
vapaudesta samaan aikaan, kun F-18-hävittäjät nousivat ilmaan aluksen
kannelta. Viesti oli selvästi suunnattu Kiinalle, joka ei ole sallinut
Yhdysvaltain asentaa meren pohjaan sukellusveneiden kuuntelulaitteita.

Kiina lukee Etelä-Kiinan meren omaan etupiiriinsä. Sillä on merialueella
aluekiistoja Filippiinien, Malesian ja Vietnamin kanssa.

Nojosen mukaan tukialusvierailun kaltainen symbolinen vastakkainasettelu
on usein näennäistä. Yhdysvaltain laivaston huolestuneiden lausuntojen
taustalla voi olla kilpailu määrärahoista. Myös Kiinan johdon paheksuvat
lausunnot on usein tarkoitettu kotiyleisölle.

Kiina täyttää Yhdysvaltain jättämän tyhjiön

– Kiinan näkökulmasta Yhdysvaltain läsnäolo Aasiassa ei ole pelkästään
paha vaan se on hyvin stabiloiva voima siellä. Yhdysvallat on luonut
turvallisen rakenteen, jonka puitteissa Kiinan on ollut suhteellisen
helppo olla, kuten kaikkien muidenkin maiden, Matti Nojonen sanoo.

Viime vuosina Afganistanin ja Irakin sodat ovat kuitenkin suunnanneet
Yhdysvaltain huomion ja resurssit pois Itä-Aasiasta. Kiinan johto näkee
Nojosen mukaan nyt, että Kiinalla voisi olla mahdollisuus täyttää
Yhdysvaltain jättämä valtatyhjiö.

Nojonen ei usko, että sanasota merten herruudesta tai Taiwanin asemasta
voisi äityä vakavammaksi konfliktiksi. Yhdysvallat ja Kiina ovat
taloudellisesti niin riippuvaisia toisistaan, ettei yhteenotto ole
kummankaan etujen mukaista.

– Suora konflikti on mahdoton, Nojonen sanoo.

Pentagonin raportin mukaan tahattomien välikohtausten riski on kuitenkin
olemassa, sillä Kiinan ja Yhdysvaltain laivastoilla ei ole kunnollisia
viestiyhteyksiä toisiinsa.

Jymäyttäminen tekee paluuta

Kiina on sotilasstrategian klassikoiden kotimaa. Nojonen on kirjoittanut muinaisista strategiaopeista kirjan Jymäyttämisen taito (Gaudeamus, 2008). Nojosen mukaan harhaanjohtaminen eli jymäyttäminen on Kiinan nykyistenkin strategiaoppien kulmakiviä.

Nykymaailmassa jymäyttäminen on pehmeiden vaikutuskeinojen käyttöä,
erityisesti Kiinan omien näkemysten tuomista esille kansainvälisessä
mediassa. Kiina perusti esimerkiksi hiljattain kansainvälisen
englanninkielisen uutiskanavan.

Sunzin kaltaisista strategian klassikoista ammennettu jymäyttämisoppi
teki paluun kiinalaisiin sotilasoppikirjoihin Persianlahden sodan aikana
1990-luvun alussa.

– Peruslinja 1990-luvun alusta oli, miten heikompi kykenee voittamaan
vahvemman. Tästä on kysymys jymäyttämisen taidossa, Nojonen sanoo.