Sevastopolin tukikohdan vuokra-ajan pidentäminen on Venäjälle symbolisesti merkittävä asia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija. Sotilaallisesti tukikohdan merkitys ei ole niinkään suuri. Ukrainassa tukikohtakysymys voi johtaa presidentti Viktor Janukovitshin vastustajien rivien tiivistymiseen.
Venäjän Mustanmeren laivaston päätukikohta on ollut Sevastopolissa aina Katariina Suuren ajoista alkaen. Kun Neuvostoliitto hajosi ja Ukraina itsenäistyi, Krimin niemimaalla sijaitseva Sevastopolin tukikohta jäi Venäjälle vuokralle. Vuokra-ajan piti umpeutua vuonna 2017, mutta uusi sopimus jatkaa vuokra-aikaa aina vuoteen 2042.
– Tärkeintä on tukikohdan symboliikka Venäjän ulkopolitiikassa, ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Tukikohdan vuokra-ajan pidennys osoittaa Venäjän jälleen vahvistavan otettaan perinteisesti vaikutuspiiriinsä lukemillaan alueillaan entisessä Neuvostoliitossa.
Ukrainassa vuoden 2004 niin sanottu oranssi vallankumous toi valtaan länsimielisen Viktor Jushtshenkon, joka halusi viedä Ukrainan sotilasliitton Naton jäseneksi. Venäjän ja Ukrainan välit olivat jäätävät.
Oranssi liittouma kuitenkin hajosi sisäisiin erimielisyyksiin, Ukrainan talous ajautui syvään kriisiin ja tänä vuonna presidentiksi nousi Jushtshenkon vanha vastustaja Viktor Janukovitsh, jota Kreml aikanaan tuki vuoden 2004 vaalikampanjassa.
Tukikohtasopimusta pidetään ensimmäisenä konkreettisena merkkinä Venäjän ja Ukrainan uudesta lähentymisestä ja Venäjän vaikutusvallan kasvusta Ukrainassa.
– Laivaston läsnäolon pidentäminen Sevastopolissa vahvistaa sitä suuntausta, että Venäjä palaa ja voittaa takaisin geopoliittisen asemansa. Se on myös erittäin vakava signaali lännelle, Moshes sanoo. Tukikohdan sotilaallinen merkitys sen sijaan on rajallinen.
– Mustanmeren laivasto on nykyään varsin surullisessa kunnossa. Sen uudistamisen ja modernisoinnin näköalat eivät näytä hyviltä, ja strategisen merkityksensä tämä laivasto on menettänyt, Arkady Moshes kertoo.
Jonkin verran Mustanmeren laivaston merkitystä nosti Venäjän ja Georgian lyhyt sota elokuussa 2008. Mustanmeren laivaston laajempaa strategista merkitystä vähentää jo sekin, että päästäkseen maailman merille sen laivat joutuvat kulkemaan Nato-maa Turkin kontrolloiman Bosporinsalmen kautta.
Sevastopolin tukikohdan vuokra-ajan pidennys myös säästää Venäjän siltä, että se joutuisi aivan lähiaikoina rakentamaan ja modernisoimaan toista Mustanmeren laivastotukikohtaansa Novorossijskissa.
Mustanmeren tukikohtaongelma ei kuitenkaan ole välttämättä tällä ratkaistu, sillä Ukrainan kansallishenkinen oppositio on uhannut riitauttaa sopimuksen heti valtaan päästessään.
Oppositio yhdistyy
Ukrainassa tukikohdan vuokran jatkaminen on kuitenkin erittäin vaikea kysymys, ja se jakaa voimakkaasti mielipiteitä.
– Kyse on kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Se osa väestöstä, joka pitää itsenäisyyttä arvona sinänsä eikä taloudellisena välineenä muiden päämäärien tavoitteluun, protestoi ja pitää presidentin toimia väärinä ja kelvottomina, Moshes sanoo.
Arkady Moshes arvioi mielenosoitusten laantuvan jonkin ajan kuluttua, sillä julkisilla mielenilmauksilla ei Janukovitshin Ukrainassa ole samaa painoarvoa kuin oranssin vallankumouksen kaudella.
– Paljon tärkeämpää on se, että nyt Janukovitshin vastaiset voimat yhdistyvät, Moshes sanoo.
Moshes muistuttaa, että Janukovitshin presidenttiyden takana ei ole kovin vahvaa kansansuosiota. Presidentinvaalien toisella kierroksellakin Janukovitsh sai alle 50 prosenttia äänistä, koska viisi prosenttia äänestäjistä äänesti vaihtoehtoa ‘kaikkia vastaan’.
– Nyt kaikki ne, jotka eivät hyväksy Janukovitshin toimia, yhdistävät voimansa. Käytännössä voi jo suurella varmuudella ennustaa, että kahden vuoden kuluttua parlamenttivaaleissa Janukovitshin hallitus ei voita, Moshes sanoo. Se puolestaan saattaa merkitä myös tukikohtasopimuksen uudelleenarviointia.
Jo ratifioidun kansainvälisen sopimuksen purkaminen on vaikeaa mutta se ei ole mahdotonta, koska tukikohtasopimus voidaan kyseenalaistaa juridisesti.
Ukrainan perustuslaki ei anna selvää ohjetta vierasmaalaisista sotilastukikohdista. Toisaalta tukikohdat on kielletty, koska Ukraina on puolueeton maa. Toisaalta siirtymäkauden artiklat sallivat olemassaolevien tukikohtien vuokraamisen Ukrainan parlamentin ratifioimien kansainvälisten sopimusten nojalla.
Ukrainan perustuslakituomioistuin ei ole ottanut selvää kantaa kysymykseen. Presidentti Janukovitsh puolestaan juoksutti uuden sopimuksen ratifioinnin niin nopeasti läpi parlamentin, että kaikkia asiaankuuluvia menettelytapoja ei välttämättä noudatettu.
Eri kysymys on, haluavatko tulevatkaan vallanpitäjät kyseenalaistaa sopimuksen, joka tuo Ukrainalle taloudellisia etuja.
Kallis tukikohta
Tukikohdan säilyttäminen näyttäisi tulevan Venäjälle kalliiksi, sillä vastineeksi se lupasi antaa Ukrainalle 30 prosentin alennuksen maakaasusta. Kyseessä eivät ole aivan pienet rahat, sillä alennuksen arvoksi on arvioitu jopa 40 miljardia dollaria kymmenessä vuodessa.
– Jos katsoo puhtaasti hankkeen taloudellista puolta, tietenkin se on erittäin kallis. Vuoteen 2017 asti Venäjän piti maksaa vuokraa 100 miljoonaa dollaria vuodessa. Nyt se alkaa maksaa neljä miljardia. Vuokrahinta kasvoi 40 kertaa. Se on erittäin kallista eikä siinä ole taloudellisesti järkeä, ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Pääministeri Vladimir Putin vitsailikin, että sellaisista rahoista hän voisi vaikka syödä Ukrainan presidentin ja Venäjänkin presidentin.
– Venäjä maksaa geopoliittisista saavutuksista. Kaikki tietävät, että aktiivinen imperialistinen politiikka ei ole halpaa, Arkady Moshes sanoo.
Toisaalta Moshes arvioi Venäjän hiukan viekastelevan, kun se tarjoaa alennusta maakaasun hintaan puhtaan rahan sijaan. Hintojen noustessa Venäjä voi monopolistina asettaa maakaasun hinnan haluamalleen tasolle.