Brasilian rautarouva ruostui katteettomiin lupauksiin
Aamulehti
STT–Heta Hassinen
Senior Research Fellow at the Institute Mikael Wigell commented on Brazil’s political situation in Aamulehti on July 1st. According to him, the Brazilians’ discontent in the country’s political leadership has culminated in the football World Cup. If Brazil does not win the cup, president Dilma Rousseff’s chair may become shaky.
Menestys pelikentällä sanelee myös presidentin kohtalon
Jos Brasilia ei onnistu voittamaan isännöimiään jalkapallon MM-kisoja, presidentti Dilma Rousseff joutuu tiukkaan paikkaan. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Mikael Wigell sanoo, että useat brasilialaisen politiikan kommentaattorit sanovat, että kisoilla on suuri merkitys syksyn presidenttipeliin.
Wigell on perehtynyt Latinalaisen Amerikan politiikkaan. Hänen mukaansa Rousseffin kannatus on murentunut kykenemättömyyteen tehdä uudistuksia.
Syy ei ole yksin Rousseffin. Brasiliassa poliittisen vallan hajautuneisuus tekee päätöksenteosta hidasta. Liittovaltiossa vuoropuhelu keskushallinnon ja osavaltioiden välillä takkuilee ja korruptio jäytää koneistoa.
– Vero-, työmarkkina- ja eläkeuudistukset ovat olleet tekeillä jo (Rousseffin edeltäjän) Lula da Silvan ajoilta alkaen, mutta niitä ei ole kyetty viemään läpi. Rousseff on ollut ongelmissa, koska hänen koalitiohallituksensa pitäisi päästä yhteisymmärrykseen kaikkien toimijoiden kanssa, Wigell sanoo.
Edellisen presidentinvaalikampanjan aikaan Rousseffia ylistettiin rautarouvaksi. Hän lupasi rakentaa markkinamyönteisen talouden, jossa valtiolla on suuri rooli. Lupaukset eivät täyttyneet ja viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita Brasilialle.
Tyytymättömyys kärjistyy kisoihin
Mikael Wigell kuvailee, että jalkapallon MM-kisoista on tullut symboli Brasilian korruptiolle ja julkisen sektorin toimimattomuudelle.
– Tyytymättömyys kytee selvästi pinnan alla ja se on kärjistynyt näihin kisoihin. Valtio ei kyennyt valjastamaan yksityistä sektoria mukaan infrastruktuurihankkeisiin, joten ne ovat jääneet polkemaan paikoilleen.
Kisojen aikana jalkapallo on kuitenkin mennyt brasilialaisten mielissä protestoinnin edelle, eikä viime vuoteen verrattavia mielenosoituksia ole syntynyt. Wigell selittää mielenosoitusten poissaoloa myös sillä, että anarkistit alkoivat ottaa yhä suurempaa roolia protesteissa, mikä pelotti keskiluokkaisen massan pois.
– Mielenosoitukset kertovat rakennemuutoksesta Brasiliassa. Maassa on ollut paljon köyhää väestöä, joka on viimeisen vuosikymmenen aikana onnistunut nousemaan alempaan keskiluokkaan. Nyt, kun heillä on leipää pöydässä ja maha täynnä, on ruvettu kiinnittämään huomiota epäkohtiin, kuten inflaatioon, korruptioon ja julkisiin palveluihin. Politiikka ei ole muuttunut, vaikka keskiluokka on paisunut, Wigell tiivistää.
Haastajat ottavat etumatkaa kiinni
Brasilialaisen Ibopen kyselytutkimus osoitti kesäkuun puolivälissä, että Dilma Rousseffin takana on 39 prosenttia kansasta. Presidentti on pudonnut kauas viime kesää edeltäneistä kannatuslukemistaan, jotka olivat 70 prosentin tienoilla.
– Rousseffilla on kaksi pääasiallista haastajaa: Aecio Neves ja Eduardo Campos. Neves on heistä vahvempi. Molemmilla on tietysti mahdollisuudet voittaa Rousseff, mutta pidän sitä ainakin toistaiseksi epätodennäköisenä.
Kyselyjen mukaan Neves on kerännyt taakseen noin 21 prosenttia äänestäjistä ja Campos 10 prosenttia. Haastajat edustavat oppositiopuolueita. Ratkaisevaa vaaleissa saattaakin olla se, kuinka tehokkaasti oppositio onnistuu kokoamaan rivinsä.
Yhtenäiset rivit ratkaisevat myös Rousseffin menestyksen. Hänen on pidettävä kiinni liittolaisistaan pysyäkseen vallan huipulla.