Taxellin komitean mietinnöstä. Erityisesti keskustelua on herättänyt
se, voitaisiinko Suomi liittää Natoon presidentin vastustuksesta
huolimatta.
SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja arvelee
blogissaan, että Nato-kysymys onkin ainoa syy, miksi Vasemmistoliitto
on “jämähtänyt puolustamaan” nykyistä ja epäselvää perustuslakia.
–
Tämä on virhekäsitys jo siitäkin syystä, että jos tällainen hanke
joskus todella tulisi ajankohtaiseksi täytyy sen ratkaisijana viime
kädessä olla Suomen kansan kansanäänestyksessä, Tuomioja kirjoittaa.
Eri mieltä on kuitenkin komiteassa kokoomusta edustanut Teija Tiilikainen. Hän kertoi Uudelle Suomelle jo perjantaina, että komitean mietintö mahdollistaisi presidentin jyräämisen eduskunnassa.
–
Kyllä se [muutos] koskee myös Nato-jäsenyyttä, eikä pelkästään
ulkopolitiikkaa, vaan kaikkia tilanteita, joissa valtioneuvosto
esittelee asian presidentille, Ulkopoliittisen instituutin johtaja
totesi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei sentään
paljastanut omaa kantaansa asiaan YLEn pääministerin
haastattelutunnilla. Vanhasen mukaan asiantuntijat ovat asiasta
erimielisiä.
– Jos Suomi päättäisi Nato-jäsenyyttä hakea, sen
takana olisi laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys, Vanhanen kuitenkin
huomautti.
Kovan luokan esimerkki – Näin presidentti jyrättäisiin
Uusi Suomi 12. helmikuuta
Jenni Tamminen
Komitea ehdottaa, että Suomi voitaisiin viedä Natoon vastoin
presidentin tahtoa. Sama tilanne olisi Afganistan-joukoista
päätettäessä.
Christoffer Taxellin johtaman
perustuslakikomitean mietinnön muutosehdotus perustuslakiin
tarkoittaisi toteutuessaan hyvinkin dramaattiselta kuulostavia asioita
– kuten sitä, että Suomesta voisi tulla Naton jäsen vastoin presidentin
tahtoa. Asian vahvistaa Uudelle Suomelle kokoomusta komiteassa
edustanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
–
Kyllä se [muutos] koskee myös Nato-jäsenyyttä, eikä pelkästään
ulkopolitiikkaa, vaan kaikkia tilanteita, joissa valtioneuvosto
esittelee asian presidentille, Tiilikainen sanoo.
Tällaisia
tilanteita ovat esimerkiksi kansainvälisten sopimusten hyväksyminen,
valtioiden tunnustamiset ja liittyminen kansainvälisiin yhteisöihin,
Tiilikainen kertoo.
Muutosehdotuksen mukaan hallituksen ja
eduskunnan yhteinen kanta jyräisi presidentin kannan. Nykyään
presidentti voi jättää hallituksen esityksen hyväksymättä, jolloin se
palautuu hallituksen valmisteltavaksi. Hallitus esittää sen jälkeen
uuden ratkaisuehdotuksen.
Muutos olisi siinä, että jatkossa
hallituksen kanta menisi läpi sellaisenaan presidentin kannasta
huolimatta, jos eduskunta olisi hallituksen kanssa samaa mieltä.
Muutosten on tarkoitus koskea vasta seuraavaa presidenttiä.
Sama tilanne Afganistan-joukoissa
Toinen
konkreettinen asia, johon muutos vaikuttaisi, olisivat
kriisinhallintajoukot esimerkiksi Afganistanissa. Presidentillä ei
käytännössä olisi enää valtaa siihen, lisätäänkö vai vähennetäänkö
joukkoja.
Afganistanin lisäjoukoista aiheutui viime vuoden
lopulla riita, kun puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) ja
presidentti Tarja Halonen esittivät Afganistan-lisäjoukkojen
kotiinpaluun ajankohdasta ristiriitaisia tietoja. Syynä oli se, ettei
Häkämiehen johtama puolustusministeriö ollut pitänyt presidenttiä ajan
tasalla.
Halosen mukaan Häkämiehen johtama toiminta “oli vähällä riskeerata koko poliittisen päätöksen”.
Tiilikainen
kiistää, että perustuslakikomitea olisi ajatellut työssään tiettyjä
konkreettisia tilanteita, kuten Afganistan-joukkoja tai Nato-jäsenyyttä.
– Ei meillä ollut esimerkkejä mielessä, ei tämä ollut räätälöity siten, Tiilikainen naurahtaa.
Tiilikainen
myöntää, että enemmistöhallituksen erimielisyys eduskunnan kanssa olisi
erittäin epätodennäköistä. Tämä korostaa entisestään presidentin vallan
kaventumista. Toisaalta vähemmistöhallitus tuskin muutenkaan olisi
kovin vahva hallitus.