Kiina: 60-vuotiaasta kommunismista on jäljellä enää raudanluja kontrollikoneisto
Pekingin
Taivaallisen rauhan aukiolla tehdään tänä torstaina aikamatka kylmän
sodan aikaiseen Neuvostoliittoon. Kiina juhlii 60-vuotiasta
kommunismiaan maan historian suurimmalla juhlaparaatilla.
Rauhan aukion portin tauluun ikuistettu puhemies Mao ja nykyinen johtaja Hu Jintao ottavat vastaan 200 000 sotilaan muodostelmat ja vauhdikkaasti rikastuvan jättiläisen uusimmat ohjukset.
Kommunismista
ei Pekingin keskustassa muuten näy merkkiäkään. Kiina on kapitalismin
koelaboratorio, jossa uusrikkaat ajelevat urheiluautoilla ja pukeutuvat
kalliisiin merkkituotteisiin.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Matti Nojonen
kuvaa Kiinan talousjärjestelmää ”riistokapitalistiseksi”. Tuloerot
ammottavat suurempina kuin Intiassa. Noin 200 miljoonaa kiinalaista
elää vain eurolla päivässä. Erityisesti maaseutu kituuttaa köyhyydessä.
Ohjenuorana
on 1980-luvulla Kiinan vaurastumisen tielle ohjanneen Deng Xiaopingin
motto, että rikastuminen on kunniakasta. Kommunismia edustaa vahva
kontrollikoneisto.
Kommunismin verisestä historiasta puhutaan hyssytellen.
– Mao oli kiinalaisten mielestä 70 prosenttia oikeassa ja 30 väärässä, Nojonen sanoo.
Kahdeksan
prosentin kasvua tahkoava Kiina hyötyy eräänlaisesta suomettumisesta,
kun talouslama kyykyttää länsimaita. Jos 1970-luvulla suomettunut Suomi
ei uskaltanut kritisoida vahvaa Neuvostoliittoa, sama varovaisuus pätee
nyt kaikkiin maihin Kiinaa koskien.
Raha ennen oikeuksia
Mikään
maa ei tohdi arvostella maailmantalouden veturia esimerkiksi
ihmisoikeusloukkauksista. Yhdysvaltain edellisen presidentin George W.
Bushin aikana Yhdysvallat tukisti Kiinaa toisinajattelijoiden
vainoamisesta. Obaman aikana kritiikki on ollut olematonta, Nojonen
arvioi.
– Yhdysvallat on palannut realistiseen ulkopolitiikkaan.
Kiina pitää talouskasvua yllä, joten mikään maa ei halua ampua omaan
jalkaan.
Kuukausi sitten Suomen suurlähettiläänä Pekingissä
aloittaneen Lars Backströmin muotoiluista kuuluu varovaisuus. Suomen
suurlähetystön ympäristö on Pekingin äveriäimpiä nurkkauksia, jossa
talouskasvu todella näkyy.
– Kiina on omalla politiikallaan
nostanut 300 miljoonaa ihmistä köyhyydestä, joten sillä on hyviä
näyttöjä. Yhteistyöllä saadaan Kiinan kanssa paljon enemmän aikaan kuin
tiettyjen asioiden arvostelulla, Backstöm sanoo.
Aresti kutsuu
Suomi
oli sosialististen maiden vanavedessä ensimmäisten joukossa
tunnustamassa kommunistista Kiinaa vuonna 1950. Tämä muistetaan
Kiinassa yhä lämpimästi. Kommunismin pinnan alla silti kuplii.
Kotiarestissa elävä entinen korkea-arvoinen virkamies Bao Tong, 76, on
toistuvasti kyseenalaistanut puolueen aseman. Siitä huolimatta, että
hän joutui puheistaan seitsemäksi vuodeksi vankilaan.
Bao on ollut aloitteentekijänä sananvapautta vaativassa ja puolueen ylivaltaa arvostelevassa manifestissä Charter 08:ssä.
–
Halusin väkivaltaa 60 vuotta sitten. Liityin puolueeseen tukeakseni
kommunismia. Tein virheen. Allekirjoitin Charter 08:n korjatakseni
virheeni, Bao sanoo Time-lehden tiistaisessa haastattelussa.
Bao
sanoo korottavansa ääntään isänmaansa vuoksi. Isänmaa on Kiinassa
ongelmallinen käsite, sillä kommunistisen puolueen mielestä
isänmaallisuus on yhtä kuin usko puolueeseen.