Nato-kuumeen arvellaan nousseen vain hitusen
Aamulehti
Anita Simola

Senior Research Fellow at the Institute, Charly Salonius-Pasternak, commented the augmentation of pro-NATO opinion among the Finnish in Aamulehti on December 3rd. According to Salonius-Pasternak the two main reasons for the slight augmentation  are the general instability in the world and the Ukrainian situation in particular.
Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksen arvellaan lisääntyneen vain hiukan viime vuodesta.
Keskiviikkona julkaistaan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kysely, jossa kansan Nato-halukkuutta on selvitelty usealla kysymyksellä.
– Hämmästyisin, jos kannattajien määrä olisi noussut lähelle 30 prosenttia, missä luku oli korkeimmillaan kymmenisen vuotta sitten. Voi käydä myös niin, että vastustajista on siirtynyt joukko en osaa sanoa -osastolle, arvelee Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Viime vuonna sotilaallista liittoutumattomuutta kannatti 67 prosenttia ja noin neljännes oli Nato-jäsenyyden kannalla.
Tutkija löytää korkeammalle kannatukselle kaksi selvää syytä.
– Yleinen epävarmuuden tunne on lisääntynyt. Toiseksi suomalaiset kokevat Krimin tilanteen hyvin konkreettisena. Tämä tulee varmasti esille kyselyssä. Venäjän ja Ukrainan tilanne vaikuttaa kansalaisten näkemykseen riippumatta siitä, ovatko he huolestuneet Suomen puolustusvoimien kyvystä.
Länsinaapurissa Nato-jäsenyyden kannatus on noussut ennätyskorkeaksi.
Svenska Dagbladet uutisoi, että lehden kyselyssä jo 40 prosenttia vastaajista haluaa liittyä Natoon. Sotilasliittoa vastustaa 42 prosenttia. Kannatus on korkein, mitä on mitattu lehden kyselyssä. Niitä on tehty 20 vuotta.
Salonius-Pasternak ei usko, että ruotsalaisten intoon vaikuttaisivat pelkät ilmatilaloukkaukset, sukellusvenejahti tai Ukrainan tapahtumat.
– Kannatuksen nousu on tutkijoiden näkökulmasta katsottuna pitkän ajan kehitystä. Se ei johdu yksittäisistä tapahtumista. Ruotsi on ajanut alas yleisen asevelvollisuutensa ja puolustusbudjettia on pienennetty tuntuvasti. Tavalliselle kansalle asia on paljastunut vasta hiljalleen.
Turvallisuuspolitiikka ei ole ollut Ruotsissa mediaseksikästä toisin kuin Suomessa.
– Jos ruotsalaisilta olisi kysytty pari vuotta sitten, miten tärkeänä he kokevat turvallisuuspolitiikan vaikkapa vaalien alla, niin luulenpa, että se olisi ollut sijalla 79 tai 80. Kylmän sodan jälkeen ruotsalaiset ovat suhtautuneet turvallisuuspoliittiseen keskusteluun hiukan hällä väliä -tyylillä.