Suurin saastuttaja muuttaa energiapolitiikkaansa vihreämmäksi
Asiantuntijoiden mielestä aiempaa ilmastoystävällisempi linja johtuu pitkälti taloudellisista syistä.
Joko tämä olisi merkki vihreämmästä Kiinasta?
Maan hallinto määräsi vastikään yli 2 000 teollisuusyritystä sulkemaan
paljon energiaa kuluttavia ja tehottomia laitoksiaan. Nyt Kiina aikoo
lisäksi laatia laajan energiatehokkuusohjelman ja aloittaa kansallisen
päästökauppakokeilun.
Suunnitelmat kuuluvat Kiinan seuraavaan viisivuotissuunnitelmaan
vuosille 2011–15. Asiasta kertoi kiinalainen China Daily -lehti
hiljattain.
Asiantuntijoiden mielestä Kiina todella ottaa nyt ilmastotoimet aiempaa
vakavammin. Syy on tosin taloudellinen: Asettamalla päästökaupan kautta
päästöille hinnan Kiina voisi vauhdittaa siirtymistä
energiatehokkaampaan tuotantoon. Tämä on maalle tärkeää, sillä talouden
kiivaan kasvun ylläpitäminen vaatii kasvavan määrän energiaa.
Siitä, minkälainen päästökauppamalli Kiinaan on mahdollisesti
syntymässä, ei vielä ole tarkkaa tietoa. Selvää on, että päästökauppa
olisi täysin kansallinen hanke eikä liity kansainvälisiin sopimuksiin.
Mahdollisena pidetään esimerkiksi hiilivoimalla käyvässä
energiantuotannossa kokeiltavaa hiilidioksidipäästöjen kauppaa. Asiaa
käsittelee parhaillaan kansallisen kehitys- ja reformikomission (NDRC)
työryhmä.
Asiantuntijat katsovat kuitenkin, että jo suunnitelman kirjaamisen
viisivuotissuunnitelmaan on signaali uudesta suunnasta Kiinan
energiapolitiikassa.
“Hallinnon linja on hyvin selvä. Kiinan on nyt käytettävä kaikkia
mahdollisia keinoja, jotta se voi saavuttaa
energiatehokkuustavoitteensa. Päästökauppa on yksi muiden joukossa”,
sanoo Changhua Wu riippumattoman Lontoossa päämajaansa pitävän
ilmastokonsultointijärjestön Climate Groupin Kiinan-johtaja. Hän on
konsultoinut Kiinan viranomaisia päästökauppahankkeessa.
Wu muistuttaa silti, että kyseessä on vasta suunnitelma, ja
yksityiskohdat tarkentunevat loppuvuodesta. “Toimeenpanoon kuluu
luultavasti paljon kauemmin”, hän sanoo.
Wun mukaan Kiinan ongelma on edelleen paikoin heikko markkinaosaaminen:
Päätökset on helppo nuijia läpi. Käytännön toteutus voi junnata.
Kansainväliset ilmastosopimukset eivät tällä haavaa velvoita Kiinaa
päästövähennyksiin. Neuvotteluissa uudesta YK:n alaisesta
ilmastosopimuksesta maa korostaa edelleen teollisuusmaiden vastuuta
päästöjen aiheuttajana.
Kiinan kansallisena tavoitteena ei olekaan ensisijassa päästöjen
leikkaaminen vaan energiatehokkuuden kasvattaminen. Hiilipäästöjä
suhteessa kokonaistuotantoon on määrä vähentää 40–45 prosenttia vuoteen
2020 mennessä.
Tuotannon tehokkuuteen perustuvaa tavoitetta on epäilty teollisuusmaissa
laajalti. Osin siksi, että Kiina ei tarjoa tarkkoja tilastoja
päästöistään. Nyt äänenpainot ovat lieventymässä, toteaa Ulkopoliittisen
instituutin ilmastotutkija Antto Vihma.
Vihma pitää erityisen myönteisenä sitä, että päästökaupan myötä Kiinan
päästöistä saataisiin luultavasti entistä tarkempaa ja luotettavampaa
tilastotietoa.
Climate Groupin Wu toteaa, ettei Kiinan päästökaupassa ja muissa
“vihreissä” toimissa ole silti ensisijassa kyse ilmastosta:
Kilpailukykynsä turvaamiskeksi Kiinan on siirrettävä taloutensa paino
raskaasta ja saastuttavasta teollisuudesta aloille, joilla markkinat
kasvavat ja joilla tuottavuus on korkea. Hallinnon asialistan kärjessä
on nyt talouden rakenteen uudistaminen.
“Kiina on kiinni petrokemian tuotteissa ja raskaassa teollisuudessa,
mutta lännessä ei niitä enää haluta. Uudistusten tekeminen ei ole
helppoa suuressa maassa, ja siksi hallinto käyttää nyt parhaansa mukaan
ilmastokysymystä välineenä.”
Päästökauppaa konsultoivan Greenstream Network -yrityksen analyytikko
Juha Ruokonen korostaa maailman väekkäimmän valtion
energiaturvallisuutta. “Siinä missä Kiina vei aiemmin hiiltä ulkomaille,
on siitä nyt jo tullut hiilen tuoja”, hän sanoo.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA laskee, että Kiinan energiankulutus
kasvaa ilman lisätoimia nykytasolta yli 60 prosenttia vuoteen 2030
mennessä. Energiankäytön tehostaminen olisi tärkeää sen riittävyyden
takaamiseksi.
“Päästökaupan kaltaiset asiat voivat olla myös hyvä ja konkreettinen ase kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.”