Institute researcher Mikael Mattlin was interviewed by the newspaper Aamulehti on 11.7. He commented on the battle for the natural resources of the South China Sea, a threat to the relations between China and the United States.
Etelä-Kiinan merellä käytävä kamppailu alueen luonnonrikkauksista
uhkaa sotkeutua yhä syvemmin Kiinan ja Yhdysvaltojen
suurvaltataisteluun.
Kiina vihjaisi jälleen tiistaina, että Yhdysvaltojen uusi
sotilasstrategia Tyynellämerellä muistuttaa jo hiljalleen kylmän sodan
aikaisia vastakkainasetteluita.
– Kiinan syytökset kylmän sodan hengestä johtuvat osittain siitä,
että Yhdysvallat vahvistaa liittolaissysteemiään alueella. Tällaista
henkeä voi tosin sanoa olevan vähän kummallakin puolella, sanoo
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Mattlin.
Kiinan ohella myös ASEAN-maiden väkirikkain maa Indonesia on
ilmaissut, että USA:n pyrkimykset hallita tai rajoittaa nousevan valtion
toimia ovat selkeästi vanhantyylistä kylmän sodan voimapolitiikkaa.
Kiina suurin talousmahti
Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEANin kymmenen jäsenmaata
kokoontuu tällä viikolla Kambodzhaan etsimään ratkaisumallia
Etelä-Kiinan meren kiistoihin.
Kiinan apu etenkin köyhille Laosille, Kambodzhalle ja Burmalle on
saanut nämä maat tukemaan vahvasti Kiinan etuja Kaakkois-Aasiassa.
Filippiinit on puolestaan ollut Yhdysvaltojen vahvin liittolainen
alueella.
Yksi merkittävimmistä alueen kulmakivistä on Thaimaa, jota Kiina houkuttelee talousavullaan pois Yhdysvaltain leiristä.
Mattlinin mukaan Kiina on 10 vuoden aikana noussut tärkeimmäksi
kauppakumppaniksi ASEAN-maille, jotka ovat selviytyneet nykyisestä
talouskriisistä hyvin.
– Kaakkois-Aasian maat eivät halua valita taloudellisen ja
sotilaallisen kumppanuuden välillä, vaan etsivät tasapainotilaa Kiinan
ja Yhdysvaltojen välillä, Mattlin sanoo.
Kiina ei ole ASEAN-maa, mutta sekä Kiinan että Yhdysvaltojen ulkoministerit vierailevat tämän viikon kokouksessa.
Saarikiistat avoinna
Etelä-Kiinan meri on haluttua seutua kahdesta syystä: alueella on
runsaat kalakannat ja mahdollisesti runsaita öljy- ja kaasulähteitä.
Myös meriliikenne on alueella vilkasta ja strategisesti monelle maalle
tärkeää.
Noin viisi kertaa Suomen pinta-alan kokoisella merellä on kolme
kiistanalaista saariryhmää: pohjoisen Paracelsaaret, etelän
Spratlysaaret ja Filippiinien rannikon Scarborough-matalikko.
Jotkin saarista ovat miehitettyjä. Suurin osa niistä on kuitenkin asumattomia kalliosaaria, riuttoja ja atolleja.
Kiinan vaatimukset saarien omistuksesta näyttävät ainakin
aluevesirajojen perusteella varsin suurilta. Kiinan talousvyöhyke
ulottuu vain Paracelsaarille, mutta maan mukaan Etelä-Kiinan merialue
oli osa Kiinaa jo 2 000 vuotta sitten.
Etelä-Kiinan merellä sijaitsevien saariryhmien omistuksesta
kiistelevät Kiinan, Filippiinien ja Vietnamin lisäksi Taiwan, Brunei ja
Malesia.