Kiinalainen identiteetti ei kelpaa
Kaleva
Seppo Ylönen
Senior Research Fellow at the Institute Jyrki Kallio commented on the Hong Kong protests in Kaleva on October 7th. According to him, many people in Hong Kong feel that they are primarily or only Hongkongers and not Chinese.
Taiwanin nuorten ”auringonkukkaliike” miehitti parlamenttia jotta sai torjuttua Pekingin vaikutusvallan kasvun.
Hongkongin nuoret protestoijat eivät ole yksin. Moraalista tukea on tullut varsinkin Taiwanilta, jolla itsellään on hyvin mutkikas suhde kommunistien hallitsemaan Manner-Kiinaan.
Hongkongissa on Occupy Central -liike, jota kutsutaan myös ’sateenvarjoliikkeeksi’. Taiwanilla vastaavanlainen ’auringonkukkaliike’ miehitti viime keväänä useiden viikkojen ajan maan parlamenttia.
Taiwaniin protestoijat halusivat kaataa taloussopimuksen, joka olisi helpottanut mannerkiinalaisten yritysten pääsyä Taiwanin markkinoille. Sopimusta ei purettu, mutta mielenosoittajille annettiin joitakin myönnytyksiä.
Hongkong ja Taiwan eivät ole kuin kaksi marjaa, mutta samanlaista uhmakasta henkeä on löydettävissä kummankin alueen nuorisosta.
Taiwanin nuoriso torjuu maan hallituksen tarjoaman yleiskiinalaisen identiteetin. Nuoret ovat mieluummin taiwanilaisia.
”Tämä sama ilmiö on havaittavissa Hongkongissakin, missä monet kokevat olevansa ensisijaisesti tai pelkästään hongkongilaisia”, sanoo ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.
Kiina ei tunnusta Taiwanin itsenäisyyttä vaan pitää aluetta omana maakuntanaan. Kiinalaisissa kartoissa Taiwan on osa Kiinaa.
Kiina tarjoaa Taiwanille samaa mallia kuin Hongkongille: yksi maa, kaksi järjestelmää.
Kiina lupasi, että Hongkong saa pitää poliittisen järjestelmänsä 50 vuotta. Sillä on veto-oikeus Hongkongin hallintojohtajan valintaan ja monia epävirallisia vaikutuskanavia.
”Taiwanin kohdalla Kiina tietää, ettei se pysty vaikuttamaan yhtään siihen, mitä Taiwanilla tapahtuu”, Kallio vertaa.
23 miljoonan asukkaan Taiwan on jakaantunut poliittisesti kahtia. Jakolinja kulkee siinä, miten Taiwanin pitäisi suhtautua Kiinaan.
Nyt hallitusvastuussa on taas Kuomingtang-puolue, joka piti Taiwanilla valtaa Kiinan tasavallan perustamisesta (1949) aina vuoteen 2000 saakka.
Kuomingtang-puolue haluaa jonain kauniina yhden yhtenäisen Kiinan mutta ei Pekingin sanelemilla ehdoilla.
”Kuomingtang on samaa mieltä Kiinan kanssa siitä, että on vain yksi Kiina, mutta täysin eri mieltä siitä, mitä yhdellä Kiinalla tarkoitetaan”, Kalllio selvittää.
Kun yksimielisyyttä ei ole näköpiirissä, haluaa Kuomingtang pitää nykyisen status quon ja kohentaa samalla kauppasuhteita.
Sen jälkeen kun Taiwanin nykyinen presidentti, Kuomingtangia edustava Ma Ying-jeou astui virkaansa vuonna 2008, on Kiinan ja Taiwanin kesken solmittu yli 20 sopimusta. Niistä tärkein on liikennesopimus, joka mahdollistaa suorat lennot Taiwanista mannermaalle.
Aikaisemmin juuri Hongkong oli välittäjä ja solmukohta Kiinan ja Taiwanin liikenneyhteyksille ja kaupalle.
Oppositiossa oleva Demokraattinen edistyspuolue ja sen liittolaispuolueet korostavat Taiwanin omaa identiteettiä. Ne vaativat, että Taiwan julistautuu muodollisestikin itsenäiseksi.
Kun ne olivat vallassa kymmenisen vuotta sitten, olivat Kiinan ja Taiwanin suhteet aallonpohjassa.
Suhteet ovat sen jälkeen lämmenneet, mutta ei niitä Jyrki Kallion mielestä voi silti luonnehtia hyviksi.
FAKTA Ystäviä Tyynellämerellä ja Afrikassa
Taiwan kutsuu itseään nimellä Kiinan tasavalta. Se perustettiin 1949, kun kommunistit ottivat vallan Manner-Kiinassa.
Menetti YK:n jäsenyyden 1971 Kiinan kansantasavallalle.
22 maata (Tyynellämerellä ja Keski-Afrikassa) pitää vielä virallisia diplomaattiyhteyksiä Taiwanin kanssa. Useimmilla muilla mailla on kuitenkin jonkinlainen edustusto Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa.
Kiina pitää Taiwania 23. maakuntanaan. Se on uhannut käyttää sotilaallista voimaa, jos Taiwan tekee itsenäisyysjulistuksen.
Poikkeustila vuoteen 1987. Sen jälkeen vähittäinen demokratisoituminen.
Taiwan oli yhden puolueen, Kuomingtangin hallinnassa vuoteen 2000 saakka.