Amerikkalaispoliitikot hankkivat jo tunnettuutta vuoden 2016 ja 2020 vaaleihin.
Yhdysvalloissa järjestetään seuraavat presidentinvaalit vasta tiistaina 6. marraskuuta 2012. Presidenttiehdokkuutta tavoittelevien edesottamuksia on kuitenkin seurattu aktiivisesti viime keväästä lähtien.
Kun esivaalikierros ja puoluekokoukset alkavat viimeistään ensi vuoden alussa, tahti vain kiihtyy.
Jatkuva kampanjointi on Yhdysvalloissa arkea kaikille poliitikoille presidentistä alkaen. Kun presidentti voi olla virassa kaksi nelivuotiskautta ja kunkin kauden puolivälissä pidetään kongressivaalit eli niin sanotut välivaalit, joutuu Valkoisen talon isäntä paiskimaan vaalityötä lähes tauotta. Puhumattakaan kaikesta siitä kampanjoinnista, mitä hänen on pitänyt tehdä jo presidenttiehdokkaaksi päästäkseen.
– Yhdysvalloissa on keskusteltu tästä ongelmasta aika ajoin ja pohdittu sitä, kykenevätkö poliittiset päätöksentekijät paneutumaan yhteisten asioiden hoitoon ja vastuullisiin päätöksiin kaikelta kampanjoinniltaan, kertoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Lähelle äänestäjiä
Ohjelmajohtaja Aaltolan mukaan Yhdysvaltain poliittiseen järjestelmään ei kuitenkaan ole luvassa nopeita muutoksia. Ainoastaan senaatin päätöksentekoprosessia saatetaan hiukan rukata, sillä se koettiin jokseenkin katastrofaaliseksi esimerkiksi liittovaltion lainakaton nostamista käsiteltäessä.
– Muuten näyttää pikemminkin siltä, että jatkuva kampanjointi on levinnyt Yhdysvalloista Eurooppaankin, Mika Aaltola huomauttaa.
Hänen mielestään ilmiöllä on myös myönteisiä puolia. Jatkuvasti esillä ja tavoitettavissa olevat poliitikot ovat kaventaneet poliittisten päättäjien ja äänestäjäkunnan välistä kuilua. Etenkin sosiaalinen media on tuonut päättäjät lähemmäs kansaa.
Jatkuvan kampanjoinnin on hyvin sisäistänyt muun muassa Venäjän pääministeri Vladimir Putin, jonka viime vuosina tekemistä julkisista tempauksista saattoi päätellä hänen mielivän uudelleen presidentiksi. Odotettu ilmoitus saatiinkin muutama viikko sitten.
2016 jo mielessä
Myös Ranskassa on omittu poliittisia käytäntöjä Yhdysvalloista. Ranskan sosialistit järjestivät viime sunnuntaina ensimmäisen kerran esivaalin presidenttiehdokkaastaan. Koska kukaan ei saanut yli puolta äänistä, pidetään uusintakierros 16. lokakuuta.
Suomessa puolueet ovat järjestäneet jäsenäänestyksiä presidenttiehdokkaistaan jo Ranskaa aikaisemmin. Osa äänestyksistä on avoimia puolueeseen kuulumattomillekin.
Poliittisen kampanjoinnin emämaassa Yhdysvalloissa ei meneillään olevista vaaleista jättäytyminenkään lopeta vaalityötä. Esimerkiksi edellisissä vaaleissa republikaanien varapresidenttiehdokkaana ollut Sarah Palin on luvannut tukea teekutsuliikettä lähellä olevien ehdokkaiden kampanjointia.
Monet Palinin tukijoista uskovat hänen itsensä olevan mukana vuoden 2016 presidenvaaleissa. Samoin asennoituvat New Jerseyn kuvernöörin Chris Christien kannattajat. Christie ilmoitti viime viikolla, ettei aika ollut nyt kypsä hänen ehdokkuuden tavoittelulleen.
Silti inokkaimmat näkevät hänet jo republikaanien ensi kesän puoluekokouksen pääpuhujana ja vahvana ehdokkaana tavoittelemaan Valkoisen talon isännyyttä joko vuonna 2016 tai 2020.
Esivaali-
rumba
alkuun
jo tänä vuonna?
ESS–Hanna Leppänen
Yhdysvaltain presidentinvaalikampanja on tunnetusti pitkä. Tälläkin kertaa ensimmäiset ehdokkuutta tavoittelevat republikaanit julkistivat aikomuksensa puolitoista vuotta ennen virallista vaalipäivää.
Presidentinvaalit pidetään ensi vuoden marraskuussa. Osavaltioissa järjestettävät esivaalit ja puoluekokoukset alkavat tavallisesti vaalivuoden alussa, mutta nyt saatetaan päästä äänestämään jo tämän vuoden puolella.
Varmuutta asiasta ei vielä ole, koska Iowa ja New Hampshire eivät ole tehneet lopullista päätöstään.
Kaikki osavaltiot haluavat vaalituloksen ja julkisuuden kannalta merkittävään asemaan. Siihen ei sovi esivaalin järjestäminen viimeisten joukossa, kun lopputulos on jo saattanut ratketa.
Järjestys uusiksi
Koska demokraattien Barack Obama on ehdolla toiselle virkakaudelle, kohdistuu mielenkiinto aluksi republikaanien keskinäiseen kamppailuun.
Esivaalien ja puoluekokousten järjestyksen piti jo olla päätetty. Sitten Florida kuitenkin ilmoitti järjestävänsä esivaalin 31. tammikuuta. Etelä-Carolina siirsi omansa 10 päivää Floridan edelle ja Nevada puoluekokouksensa tammikuun 14:nneksi.
Nyt perinteisesti ensimmäisinä olevat New Hampshire ja Iowa pähkäilevät omia päivämääriään. Mikäli New Hampshire pitää kiinni tiistaipäivästä, esivaalit saattavat olla 3. tammikuuta. Se taas pakottaisi Iowan järjestämään puoluekokouksensa jo vuoden 2011 lopussa.
Supertiistai, eli yhdeksän osavaltion vaalit samana päivänä, olisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan 6. maaliskuuta.
Presidenttien virkakausia
2 virkakautta on yleisin käytäntö, mutta esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Islannissa presidentti voi olla virassa useita toimikausia.
4 vuotta: Yhdysvallat, Islanti.
5 vuotta: Saksa, Viro, Ranska, missä virkakauden pituutta lyhennettiin seitsemästä viiteen vuonna 2000.
6 vuotta: Suomi, Itävalta, Venäjä, jossa kautta pidennettiin vuonna 2008 neljästä kuuteen.
7 vuotta: Irlanti, Italia.