Vastapakotteet iskisivät elintarvikefirmoihin
Aamulehti
Sari Rautanen

Director of the Institute Teija Tiilikainen commented on the EU’s sanctions against Russia in an interview with Aamulehti on March 17th.

Sanktiot: Asiantuntija uskoo, että järeistä talouspakotteista saatetaan keskustella jo viikon lopulla

EU asettanee maanantaina ensimmäiset pakotteet Venäjää vastaan painostaakseen sitä Ukrainan konfliktissa.

Millaisia pakotteita on luvassa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen?

– Ilmeisesti kyse on matkustusrajoituksista ja tilien jäädyttämisistä. Jos tarve on, niin kuin kaikki merkit viittaavat, järeistä taloudellisista pakotteista voitaisiin keskustella torstaina tai perjantaina. Ainakin Eurooppa-neuvoston suunnitelma oli sellainen.

Jos talouspakotteita tulee, millaisia ne ovat?

– Perinteisesti talouspakotteet ovat tuonti- ja vientikieltoja. Auki on, mistä konkreettisista tuotteista puhutaan. Energia on tietysti problemaattinen, koska siitä ollaan riippuvaisia.

Miten Venäjä reagoisi?

– Tällaisessa kriisissä on vaikea sanoa, mihin ollaan valmiita. Yksi mahdollisuus on, että Venäjä rankaisee vastasanktioilla.

Onko mitään rajaa, kauanko pakotteet voivat olla voimassa?

– Ei. Voi olla, että jäävät lyhytaikaisiksi, jos tilanne kehittyy sellaiseksi kuin pakotteiden asettaja toivoo. Toisaalta EU:lla on kohdemaita, kuten Valko-Venäjä, joissa pakotetoimet ovat kestäneet kauan.

Ovatko yritykset jo huolissaan pakotteista, varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista?

– Luulen, että eivät vielä tällä hetkellä. Pakotteilla, jotka maanantaina tulisivat voimaan, ei vielä olisi vientitoimintaan suurta merkitystä. Sitten on todella ikävää, jos pakotteet iskevät vientiin ja tuontiin.

– Tällä hetkellä varmaan eniten huolestuttaa niitä yrityksiä, jotka toimivat Venäjällä. Investointi-ilmapiiri ja liiketoimintaympäristö ovat jo kärsineet.

Mitkä yritykset kärsisivät eniten pakotteista ja vastatoimista?

– Tämä iskisi varmasti eniten elintarvikealaan. Se on nopein haavoitettava. Venäjän on helppo asettaa sille tuontirajoituksia vedoten esimerkiksi elintarvikkeiden puhtauteen.

-Kriisin aiheuttama ruplan kurssin lasku vaikuttaa tietysti kautta linjan vientituotteiden kysyntään, koska ne kallistuvat Venäjällä. Ruplan heikkeneminen leikkaisi myös venäläisturistien ostokykyä.

Miten Atriassa on valmistauduttu pakotteisiin, toimitusjohtaja Juha Gröhn?

– Henkisesti olemme varautuneet kaikkeen, mutta tilanne ei ole meidän käsissä. Ruplan kurssi on heitellyt, ja jos pakotteet tulevat perään, se on paha yhdistelmä. Hullua on, että sianlihan vienti Venäjälle on ollut jo pari kuukautta pysähdyksissä, koska Liettuasta ja Puolasta on löytynyt afrikkalaista sikaruttoa. Olemme harjoitelleet tätä jo liiankin kanssa.