Sunnuntai 06.03.2011, Asiat, sivu 18
ANALYYSI | Ulkoministeri Alexander Stubb on ulkopolitiikan teräsmies, jamesbond ja herculepoirot, mutta onko hän hyvä ulkoministeri? Asiat hymyili leveästi ja kysyi asiaa ulkopolitiikan asiantuntijoilta. Lue yllättävä pisteytys tästä!
Pakko se on myöntää. Vaikka ulkopolitiikka ei ole brändikilpailu, Alexander Stubbista tekee salaa mieli olla ylpeä.
Ensinnäkin on eduksi, että hän on filosofian tohtori eikä iskelmälaulaja. Toiseksi on mukavaa, että pienen maan ulkoministeri puhuu sujuvasti viittä kieltä. Vaikka hymyileminen on Suomessa mielenhäiriön merkki, ei ole pahitteeksi, että maailmalla Stubb näyttää hyväntuuliselta ja jakaa poskisuudelmia kuin Hercule Poirot – muuallakin kuin yökerhossa.
Ulkomuodostaan ja sulavasta käytöksestään Stubb ansaitsee pisteen.
Ilkka Kanervan peukalo
teki Stubbista ulkoministerin yhdessä yössä. Stubb ei kuitenkaan ole puoluekoneiston koulima poliittinen broileri kuten Kanerva. Entisenä EU-komission virkamiehenä hän hallitsee Euroopan unionin niin hyvin, että siinä ovat ulkoministeriön virkamiehetkin vain tiellä.
Toinen piste.
Mutta miten ulkoministeri on onnistunut muissa toimissaan?
Viime viikkoina olemme lukeneet Helsingin Sanomista, että Yhdysvalloissa Stubbia pidetään suurlähetystön muistiinpanojen perusteella fiksuna ja mukaansatempaavana.
Jos emme ajattele, että Yhdysvallat on suuri saatana, se on kai hyvä asia. Pitäisikö antaa kolmas piste?
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on ollut myös Stubbin valtiosihteerinä. Onko mies hyvä ulkoministeri?
On, vastaa Tiilikainen.
Hän kehuu entistä esimiestään uuden ajan ulkoministeriksi, vikkeläksi, kielitaitoiseksi ja taitavaksi verkostoitujaksi.
– Globaali maailma edellyttää jatkuvaa hereillä pysymistä. On kyseessä sitten amerikkalainen tai venäläinen kumppani, jos on tarvetta pohtia yhteisiä huolia, Alex tekee sen hyvin mutkattomasti.
Kokoomusta on kiitetty yhtäältä suhteiden parantamisesta Yhdysvaltojen suuntaan, toisaalta rähmällään olosta. Sotahistorian dosentti Markku Salomaa seuraa aihepiiriä Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiössä. Stubbin arvioijana häntä rasittaa kokoomuksen jäsenkirja, mutta hän lupaa olla kriittinen.
– Stubb on avannut lukot, joita syntyi Erkki Tuomiojan aikana. Silloin Suomen suhteet Yhdysvaltoihin putosivat virkamiestasolle. Ilkka Kanerva sai ulkoministerinä pelastettua, mitä pelastettavissa oli. Nyt suhteet toimivat Stubbin kautta, vaikka tekevätkin edelleen mutkan presidentinlinnan kulmalla, Salomaa sanoo.
Pannaan piste puoliksi.
Kokonaista pistettä ei voi antaa näin tulenarasta asiasta.
Entä Suomen rakkain naapuri Venäjä?
Stubbia arvostellaan siitä, että hän hoitelee Venäjän-suhteetkin EU:n kautta. Se olisi Suomen kaltaisessa maassa tyhmää.
Salomaan mielestä me suomalaiset emme ole ymmärtäneet sitä, että kokoomus on Venäjää hallitsevan Yhtenäisen Venäjän veljespuolue.
– Kokoomuksella on sen kanssa tiivis puoluesuhde, toisin kuin muilla suomalaisilla puolueilla. Stubb ja Katainen hoitelevat yhteyksiä Venäjälle näiden puolueyhteyksien kautta, käytännössä virkamiesten kautta, Salomaa väittää.
Hmm, Yhdysvaltain suuntaan virkamiestasolla toimiminen on paha asia, mutta Venäjän suuntaan hyvä…
Kai tämä ulkopolitiikan
jamesbond on tehnyt jotain väärinkin.
Kuka muistaa vielä hänen kommenttinsa, kun Georgian ja Venäjän välille leimahti avoin sota elokuussa 2008?
Tuolloin Stubb käytti tilannetta kommentoidessaan numeroyhdistelmää 080808, joka viittasi suoraan New Yorkin World Trade Centerin iskuun 9/11. Se kuulosti monen korvissa siltä, että Stubb väitti Venäjän hyökänneen Georgian kimppuun. Eikö tämä ollut selvä moka?
Tiilikaisen mielestä ei ollut.
– Suomessa on jo jonkin aikaa eletty aikaa, jona Venäjän kanssa on otettu esiin vaikeita asioita kaikilla tasoilla. Turhaa kumartelua ei ole enää ollut mukana. Stubb puhui molemmille osapuolille suoraan ja vaati kansainvälisen oikeuden noudattamista. Oli suorasukainen itsensä.
Salomaa säestää.
– Stubb puuttui oikeaan asiaan, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Hänellä on rohkeutta sanoa myös Putinille njet. Tällaiseen vuoropuheluun ei muilla kuin kokoomuksella ole nyt mahdollisuutta.
Piste kokoomukselle.
Suomessa poliitikko ei voi urheilla liikaa.
Siksi presidentti Kekkosen hovikirjuri, eläkkeellä oleva ulkoasiainneuvos Juhani Suomi ampuu itseään nilkkaan syyttäessään Stubbia siitä, että tämä asettaa teräsmiesharrastuksensa työtehtäviensä edelle.
– Ministeriössä vedetään Alexin aamulenkkejä, jolloin muutama suosiota kärttävä hölkkää kasvot punaisina ministerin perässä vain kuntoilijasta käydäkseen, Suomi kirjoittaa.
Kuulostaa tä normaalilta alainen-esimies -toiminnalta.
Myös toinen keskustalainen, Stubbin kanssa samassa talossa työskentelevä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen löytää “kämppiksestään” vikoja, uudessa kirjassaan kaikkiaan 40 sivun verran.
Stubbin suurimpina virheinä Väyrynen pitää, että tämä hölisee kaikki ministeriön sisäiset asiat lehdistölle, tekee päätöksiä muilta kysymättä ja kerää muidenkin saavutukset omiin nimiinsä.
Tiilikaisen tuntema Stubb ei ole tällainen, vaan punnitsee ajatuksensa ja testaa niitä monillakin tahoilla.
– Hän on nopea. Hän on ihminen, joka haluaa asioiden pyörivän nopeassa tahdissa. Asiat, jotka vaativat pidempää valmistelua, saattavat olla hänelle joskus ongelma.
Salomaan mielestä Väyrysen parjaama avoimuus on hyve, ei pahe.
– Stubb on tuonut ulkopolitiikan selkeästi tähystystornista kansalaisten tasolle.
Piste lisää.
Väyrynen väittää myös, että Stubb on lehdistön lempipoika. Siinä hän ei liene väärässä.
Jo EU-virkamiehenä Stubb kutsui Brysseliin ahkerasti toimittajia, kun vanhan tavan mukaan kylässä ramppasi puoluetovereita ja kavereita.
Toimittajien ammattilehti Journalisti kertoo, että Stubb nappasi lehdistöavustajakseen Iltalehden entisen uutispäällikön Sanni Grahn-Laasosen. Ja kuinka ollakaan, juuri Iltalehti kertoi tammikuussa, että lehden ikioman selvityksen mukaan Stubb on hallituksen suosituin, pätevin, edustavin, ahkerin ja rehellisin ministeri.
Otetaan äskeinen piste takaisin.
Mutta miten tämä nyt
menee pelkäksi kehumiseksi? Kyllähän jokaisella poliitikolla on mustatkin hetkensä.
Salomaa on samaa mieltä, mutta ei muista ainuttakaan konkreettista kuprua Stubbin kolmivuotiselta ulkoministerin uralta.
– Hän on Hannu Hanhi, joka putoaa aina ylöspäin. Hän on pätevä, mutta on hänellä onnea ja tuuriakin. Vaikka tilanne on välillä ollut hankalakin ja epäonnistuminen näyttänyt kiusalliselta, hän on onnistunut käyttämään sen hyväkseen. Vaikka tulisi pakkiin, hän onnistuu pitämään pokerinaamaa.
Teija Tiilikainen pinnistelee kaikin voimin ja keksii lopulta yhden puutteen.
– Alex ei koskaan puhu papereista, mikä on sikäli hyvä, että näin puheesta tulee luontevaa ja aitoa. Kääntöpuolena kannan pientä huolta siitä, ettei Suomen ulkopolitiikasta jää dokumentteja tuleville polville.
Moittimalla kehumista. Ei pisteitä.
Kokoomuksessa varmasti odotettiin Stubbista miestä, joka toisi Nato-keskusteluun enemmän Natoa.
Salomaa huomauttaa värikkäin sanoin, ettei Natosta onnistu puhumaan kyllä kukaan muukaan niin kauan kuin “keskustelun pihkatappi istuu syvässä Katajanokan sillan pielessä”. Tämä tarkoittaa “niin pitkään kuin Tarja Halonen on presidenttinä”.
Pisteen voi kuitenkin antaa Stubbille siitä, että lehtitietojen valossa hän tulee Halosen kanssa hyvin juttuun, vaikka nämä kaksi ulkopolitiikan keskeistä vektoria ovat varmasti lähes kaikesta eri mieltä.
– Sanopas joku, kenen kanssa Stubb ei tulisi toimeen, Salomaa huomauttaa.
Stubbilla on kasassa 2,5 pistettä,
mutta se ei ole lopputulos, sillä nyt ruvetaan miinustamaan.
Stubbin julkisuuskuva on sileämpi kuin lapsen poski. Hän itse puhuu villeistä nuoruusvuosistaan ja poikamaisesta koheltamisestaan.
Jossain vaiheessa tämä kohellus on lipsahtanut koulukiusaamisen puolelle. Miten? Roolistaan koulukiusaajana kansainvälisen diplomatian ammattilainen voisi avautua enemmänkin.
Yksi piste pois.
Toiseksi – ja nyt on syytä miehen itsensä kannalta toivoa, ettei tämä ollut hänen oma ideansa.
Kun Stubbin vaalikampanja tammikuussa avattiin, tukijoukot esittelivät leikkimielisiä varjojulisteita, joissa iloittiin Euroopan saavan Stubbista kreisibailaavan ministerin.
Kamoon! Kreisibailaava ministeri?
Pitkä miinus.
Eiköhän Euroopassa, etenkin Kreikan suunnalla ole viime vuosina kreisibailattu ihan riittävästi, ja arabikaduilla on pystyssä kaikkien aikojen kemut.
Sitä paitsi, millä ajalla kahden lapsen maratoonariulkoministeri-isä ehtisi vielä bailata?
Atshii! Ärhäkät flunssaoireet estivät Alexander Stubbia osallistumasta tänään Pirkan hiihtoon. Tsempatkaa te muut siellä ladulla silti! Asiat-lehden toimitus pitää peukkuja pystyssä aamuseitsemästä lähtien.
Aamulehti 6.3. (c) Kustannus Oy Aamulehti