Kiinassa voi muhia talouskupla
Helsingin Sanomat
Petteri Tuohinen

Kriisi leviäisi
myös Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

PEKING. Asuntojen hinnat ovat
karanneet käsistä, inflaatio kiihtyy, teollisuudessa on
ylikapasiteettia, roskalainat kummittelevat eikä rakenteellisia
talousuudistuksia ole tehty.

Kiinan tähän asti kirkkaalle
taloustaivaalle on ilmestynyt tummia pilviä, jotka saattavat
pahimmillaan ajaa maailmantalouden uuteen taantumaan. Kiinan vaikeudet
ovat huonoja uutisia myös länsimaille, jotka ovat toivoneet maan
markkinoilta vetoapua globaaliin talouskriisiin.

Kiinassakin on
ehditty jo juhlia globaalin talouskriisin selättämistä. Viime vuoden
viimeisellä neljänneksellä talous kasvoi lähes 11 prosenttia ja
vientiluvutkin ovat herättäneet optimismia.

Talous on saatu
pyörimään syytämällä markkinoille rahaa ennätyksellisen paljon. Viime
vuonna uusia luottoja myönnettiin kolmannes edellisvuotta enemmän. Summa
vastaa kolmannesta maan bruttokansantuotteesta.

Nopeasta
luottovirtojen määrästä on huolestuttu, koska ilmiö johti muun muassa
Aasian talouskriisiin 1990-luvulla.

Rahaa on käytetty talouden
tukemiseen, mutta se on myös villiinnyt asuntomarkkinat. Hurjimmaksi
tilanne on kärjistynyt Hainanin lomasaarella, missä asuntojen hinnat
nousivat yksin helmikuussa lähes 60 prosenttia vuoden takaiseen
verrattuna.

“Kiinan kiinteistömarkkinat on massiivinen kupla.
Mitä suuremmaksi kupla paisuu, sitä suuremmat ovat sen vahingot
taloudelle”, ekonomisti Andy Xie kirjoitti kolumnissaan.

Myös
pekingiläinen asunnonvälittäjä Hu Jinghui toteaa, että kyse on kiistatta
kuplasta, jos hintoja verrataan kansalaisten maksukykyyn. Hu kuitenkin
perustelee kalliita hintoja sillä, että kysyntä on edelleen kovaa.
Hintoja pönkittävät myös kallistuneet tonttihinnat.

Hu on jo
huomannut alkuvuonna pientä rauhoittumista asuntomarkkinoilla. “Nyt
kalliin asunnon myyntiaika on parisen viikkoa. Marraskuussa se olisi
myyty muutamassa päivässä.”

Maan keskushallinto on jo reagoinut
talouden kuplintaan. Lainanantoa on kiristetty ja pankeilta on vaadittu
parempaa vakavaraisuutta. Konstit ovat osin tepsineet, sillä helmikuussa
luottoja myönnettiin puolet tammikuun määrästä. Silti helmikuunkin
luottovirrat ylittivät roimasti keskimääräisen tavoitteen koko vuodelle.

Optimistit ovat huomauttaneet, ettei velka ole Kiinalle
ongelma. Valtionvelka bkt:sta on vain häviävän pieni, hieman yli 20
prosenttia. Rahaa riittää, ja Kiina istuu maailman suurimpien
valuuttavarantojen päällä.

Velkaantumisasteessa saattaa piillä
kuitenkin miina, sillä lukuun ei ole laskettu mukaan
paikallishallintojen velkaantumista. Todellinen velkaantumisaste saattaa
eri arvioiden mukaan olla 40-70 prosenttia. Yksityinen sektori mukaan
laskettuna velka voi kasvaa 200 prosenttiin tänä vuonna, Forbes-lehti
arvioi.

Inflaation kiihtyminen on Kiinassa hyvin arka asia.
Helmikuussa inflaatio kasvoi odotuksia selvästi enemmän lähes kolmeen
prosenttiin. Kansalaiset ovat joutuneet säästämään varojaan, koska
yhteiskunnan tukiverkot ovat surkeat. Henkilökohtaisten varojen
haihtuminen saattaisi aiheuttaa levottomuuksia.

“Emme näe mitään
merkkejä talouden ylikuumentumisesta”, rauhoitteli Kiinan
tilastokeskuksen edustaja Sheng Laiyun torstaina.

Yhdysvaltojen
taloudelle Kiinan kehityksen jatkuminen on välttämätöntä, sillä
kiinalaiset ovat Yhdysvaltojen velkatalouden suurin luotottaja. Ilman
rahaa talous pysähtyy.

Eurooppaan vaikutukset heijastuisivat
puolestaan voimakkaimmin Yhdysvaltojen talouden kautta, arvioi
ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Matti Nojonen.

“Jos Yhdysvalloilta katoaa sen
tärkein rahoittaja, kenellä olisi varaa korvata Kiinan osuus”, Nojonen
kysyy.

Lisäksi eurooppalaisetkin yritykset kärsisivät tappioita,
jos Kiinaan tehdyt investoinnit eivät enää tuottaisikaan.

Nojonen
pelkääkin, että länsimaat ovat suomettuneet suhteessa Kiinaan, kun ne
laskevat liiaksi Kiina-kortin varaan.

“Tilanne on vakava, koska
olemme taloudellisesti ja poliittisesti hyvin sidoksissa Kiinaan.
Ihmiset alkavat uskoa, että Kiina on niin vakaa, ettei mitään itäblokin
kaltaista romahdusta tapahdu. Mutta kun Kiinan järjestelmä ei vain ole
vakaalla pohjalla”, Nojonen muistuttaa.