Lisäpakotteisiin kriittisesti
Savon Sanomat
Jorma Hynninen

Savon Sanomat wrote on July 3rd about Mikkeli’s Päämajasymposium that Director of the Institute Teija Tiilikainen participated in. According to her, the crisis in Ukraine has showed that the Europe policy of the US has changed, and the US is not going to return to Europe with its previous contribution.
Symposium: Uusi eurooppaministeri Lenita Toivakka pitää yhtenäistä EU:ta parhaana turvana.
Tuore eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) arvioi, että Ukrainan kriisin synnyttämässä tilanteessa suurin uhka Suomelle syntyy taloudellisista vaikutuksista.
– Itse asiassa vielä suurempi huoli meille on Venäjän yleinen talouskehitys, joka alkoi hyytyä jo ennen kriisin alkamista, mikkeliläinen Toivakka painotti turvallisuuspolitiikkaan painottuneessa Päämajan kesäsymposiumissa Mikkelissä keskiviikkona.
Toivakka totesi, että EU:n mahdollisilla talouspakotteilla olisi niiden laajuudesta ja sisällöstä riippuen merkittäviä vaikutuksia Suomen kauppavaihtoon, investointeihin, talouteen ja työllisyyteen.
– Tämän vuoksi pidämme tärkeänä, että mahdollisia Venäjään kohdistuvia talouspakotteita, niiden kohteita ja mittakaavaa, harkitaan tarkkaan.
– Suomi on vaikuttanut aktiivisesti siihen, millaisia mahdolliset lisäpakotteet voisivat olla. On tärkeää, että turvaamme Suomen keskeisiä taloudellisia etuja. Suomi toivoo, että tilanne paranee eikä lisäpakotteita tarvittaisi.
 
Voimapolitiikan paluuta Eurooppaan Lenita Toivakka pitää surullisena.
– Käsityksemme Venäjästä on ollut hyvin realistinen, mutta silti uuteen tilanteeseen liittyy varmasti myös tiettyä pettymyksen tunnetta.
– Ukrainan kriisi on tietysti erittäin vakava paikka. Venäjä on liittänyt itseensä osan itsenäistä eurooppalaista valtiota. Tämä on kansainvälisen oikeuden räikeä rikkomus.
Lenita Toivakka uskoo kuitenkin, että Suomelle Ukrainan kriisi ei ole turvallisuuspoliittinen kriisi.
– On totta, että se on terävoittanut paikkaamme yhteisessä EU-rintamassa. On totta, että olemme sen vuoksi joiltakin osin arvioineet uudelleen myös tämänhetkistä yhteydenpitoamme Venäjään. Mutta perinteisen turvallisuuspoliittisesti Suomi ei ole uhattuna.
 
Yhtenäinen Euroopan unioni on Toivakan mielestä Suomen paras turva kriisitilanteissa.
– On oma etumme tukea kaikin tavoin unionin yhtenäisyyttä tässä tilanteessa ja olla unionin yhteisessä linjassa mukana sekä vaikuttaa siihen.
– Tilanne Euroopan suuressa kuvassa on vakava emmekä totisesti halua tulla sijoitetuksi harmaalle vyöhykkeelle.
 
Kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) piti katteettomana ajattelua, jonka mukaan voimapolitiikka ja vastakkainasettelu olisivat siirtymässä historiaan.
– Nyt on kiivas hetki meneillään. Itsenäiselle kansakunnalle tämä on vakava paikka pohtia, kuinka huolehtia koskemattomuudestaan ja itsenäisyytensä turvaamisesta.
– Kotipesä ja oma puolustus tulee pitää sellaisessa kunnossa, että se on riittävän korkea kynnys mille tahansa viholliselle olla tulematta Suomeen.
Toisaalta kansanedustaja Heikki Auton (kok.) mielestä Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta.
– Toivon, että Suomi ja yhtä jalkaa Ruotsi voisivat liittyä puolustusliittoon. Se vakauttaisi koko Itämeren alueen turvallisuutta.
Naton puolesta liputti myös kirjailija Arno Kotro.
– Jos olemme Naton jäseniä, iskun sotilaalliset ja poliittiset kustannukset olisivat saavutettuihin hyötyihin nähden niin järjettömän korkeat, että sellaiseen ei kannata lähteä, Kotro sanoi.
 
Asiantuntija: Euroopalle lisää vastuuta
 
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi Ukrainan kriisinkin aikana nähdyn, että Yhdysvaltojen Eurooppa-politiikka on muuttunut.
Tiilikaisen mukaan Yhdysvallat pitää Eurooppaa sillä tavalla turvallisuuspolitiikkaan kykenevänä, että sen pitää kantaa paremmin itse vastuuta Euroopan turvallisuudesta.
Hän huomautti, ettei Ukrainan kriisikään ole palauttanut entistä Yhdysvaltojen panosta Eurooppaan. Sen paluusta ei ole edes visioita, sillä Yhdysvalloilla intressit ovat maailmanlaajuiset.
Teija Tiilikainen ennakoi, että Euroopassa yhteistoimintakyvyn tärkeys on yksi Ukrainan kriisin keskeisistä johtopäätöksistä.