Hämmentävä 251 000 diplomaattisähkeen kokonaisuus kattaa 44 vuotta
- Wikileaksin paljastamat noin 251 000 diplomaattista sähkettä
Yhdysvaltain ja sen lähetystöjen välillä ovat hämmentävä kokonaisuus.
Seassa on sekä painavaa politiikkaa että juorumaisia henkilöarvioita. - Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu, että kansalaisilla on oikeus tietää päättäjien suunnitelmista. Rajat tässäkin silti tarvitaan.
- Noin 261 miljoonan sanan Wikileaks-aineistoa silmäillessä on hyvä
myös muistaa, että se ei anna tapahtumista koko kuvaa. Osa jää
väistämättä pimentoon.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen kehottaa muistamaan, että joku on jo valinnut, mitä julkisuuteen vuodetaan.
Emme voi siis tietää, miten vinoutunutta ja seulottua kuvaa meille tarjotaan. Koko totuus ei aukene.
Wikileaks sanoo paljastaneensa raportteja vuodesta 1966 tämän vuoden
helmikuulle asti. Aikajänne on 44 vuotta. Onko sähkeliikenteestä kaikki
tässä? Mitä muuta tietoa Washingtonin ja Yhdysvaltain edustustojen
välillä on liikkunut?
Kaikki vuodettu tieto ei ole yhteiskunnallisesti merkittävää. Vuodoissa
onkin ongelma, milloin paljastuksissa mennään liian pitkälle
yksityisyyden puolelle. Avoin tiedottaminen on demokratiassa tärkeää,
arvo sinänsä. Kansalaisten pitää saada tietoa päättäjien toimista.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak
tukee ajatusta. Hän lisää kuitenkin, että jos esimerkiksi kaikista
Lähi-idän rauhanneuvotteluista tiedotettaisiin, ei koskaan päästäisi
eteenpäin.
Täydellinen avoimuus ei ole realistista eikä edes viisasta. Wikileaks koettelee nyt rajoja.
Osa maksoi hengellään
Salonius-Pasternak kertoo aiemman Afganistan-vuodon johtaneen siihen,
että raporteista tunnistetut ihmiset saivat maksaa tiedoista hengellään.
Kovin paljon muita seurauksia hän ei ole havainnut.
Avoimuus kärsii myös, jos päättäjät käyvät vuotojen vuoksi entistä varovaisemmiksi.
Isot paljastukset onnistuvat länsimaissa, jossa tieto on yleensä
sähköistä. Milloin Wikileaks vuotaa julki Moskovan tai Pekingin ja
niiden lähetystöjen välisiä viestejä?
Salonius-Pasternak arvelee, että nuokin viestit olisivat aika
samantyyppisiä nyt julkistettujen sähkeiden kanssa, kunkin kansakunnan
etujen mukaan vain värittyneitä.
Hän väittää myös, että Wikileaksin uudet vuodot paljastavat enemmän vaikkapa arabimaailmasta kuin itse Yhdysvalloista.
Sähkeet Wikileaks lähetti nyt viidelle lehdelle. Yhdysvaltalainen The
New York Times puolusti aineiston julkistamista sillä, että dokumentit
palvelevat yleisön etua.
Ne näyttävät Amerikan diplomatian tavoitteet, onnistumiset, kompromissit
ja turhautumisen tavalla, johon muut keinot eivät riitä.