Institute Director Teija Tiilikainen comments on the possible solutions to the EU debt crisis.
Velkakriisi on kaatanut jo seitsemän EU-maan hallituksen. Myös parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvan Saksan lainankorot kääntyivät tällä viikolla nousuun. Korkojen nousu kertoo siitä, että luotottajat pitävät luototettavaa epäluotettavana.
EU:n talouskomissaarin Olli Rehnin mukaan EU rämpii ”syvässä suossa”, mistä ylöspääsemiseksi olisi nyt toimittava nopeasti.
Saksan tilanne kertoo Rehnistä siitä, että Kreikan ja muiden kriisimaiden saastumisvaikutus leviää jo euroalueen kovaan ytimeen.
”Edessä on euroalueen hidas hajoaminen tai vahvistaminen”, Rehn varoitti torstaina Helsingissä. Hän suosittelee komission keskiviikkona esittämiä toimia: jäsenmaiden budjettien tiukempaa suunnittelua ja valvontaa, ennakoivaa puuttumista ja euroalueen yhteisiä joukkovelkakirjoja.
Komissio on hahmotellut eurolainoille kolmea eri mallia: kansallisten velkakirjojen korvaamista kokonaan tai esimerkiksi 60 prosenttiin saakka bruttokansantuotteesta eurobondeilla tai kolmantena eurolainoja ilman kaikkien euromaiden yhteistakausta.
Viimeisintä vaihtoehtoa pidetään kevyimpänä ja kahteen ensimmäiseen on katsottu vaadittavan EU:n perussopimuksen muutosta. Onko näin, riippuu tulkinnasta.
”Lissabonin sopimuksessa sanotaan, etteivät euromaat vastaa toistensa veloista. Mutta yhteinen velanotto periaatteena ja se, että asetutaan takaamaan yhteistä lainaa, vaatii mielestäni perussopimuksen kirjauksen”, Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja EU-sopimusten asiantuntija Teija Tiilikainen sanoo.
Vaarallista
terveille
Yhteiset eurobondit tarkoittaisivat sitä, että lainan neuvottelijana toimisivat euromaat yhdessä, mutta velanottajana kukin jäsenmaa erikseen. Lainalla olisi yhteiset takuut.
Tätä mallia vastustavat erityisesti parhaimman AAA-luottoluokituksen maat Saksa ja Suomi, sillä yhteisesti neuvotellut lainaehdot saattaisivat olla näille maille huonommat kuin mitä ne saisivat omissa nimissään.
”Nykyisen kriisin taustalla ei ole ollut yhteisvastuun puute, vaan euromaiden liian helppo velkaantuminen”, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) perusteli Suomen kantaa keskiviikkona.
”Suomen näkemys on, että jokainen jäsenmaa on vastuussa omasta julkisesta taloudestaan ja veloistaan.”
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi torstaina, että eurobondit ovat vaarallisia terveiden maiden talouksille: ”Pahimmillaan eurobondit saattaisivat johtaa tilanteeseen, jossa sijoittajat menettävät viimeisenkin luottamuksen euroalueeseen terveiden maiden joutuessa yhteisvastuuseen kriisimaiden lainamarkkinoista.”
Hänestä luottamusta rakennetaan päinvastoin niin, että terveiden maiden talouksia ”suojataan kriisin tartunnalta”.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät asiaa ensi keskiviikkona Brysselissä. Rehnin mukaan takaraja päätöksille on 8. tammikuuta.
Saksa haluaa
isomman remontin
EU:ssa sovittiin jo lokakuussa Kreikan lainojen hoitamisesta ja väliaikaisen vakausrahaston perustamisesta, mutta markkinat eivät rauhoittuneet.
Se kertoo Olli Rehnin mielestä siitä, että päätöksenteko on EU:ssa liian hidasta. Hänestä jäsenmaiden yksimielisyysperiaatteesta pitäisi päästä eroon.
Tiilikaisen arvion mukaan kevyinkin vaihtoehto eli pelkän yhteisen velanoton kirjaaminen perussopimukseen veisi kuukausia. Saksa ei kuitenkaan tyytyisi tähän.
”Eurobondien myötä tulisi varmasti muitakin muutoksia”, Tiilikainen ennakoi.
”Saksa on katsonut, ettei yhteiseen lainanottoon voida mennä, ellei samalla saada unionitasolle valtaa ohjata sitä, kuinka jäsenmaat hoitavat julkista talouttaan. Pallo on nyt Saksalla, jonka mielestä ei voida kasvattaa yhteistä vastuuta ilman, että kasvatetaan samalla yhteistä valtaa.”
Saksa vetää näin tiukempaa linjaa kuin EU-komissio, jolle riittäisivät euromaiden talouksien julkisten menojen valvonta ja kurinpitotoimet.
Näin iso muutos perussopimukseen tarkoittaisikin jo konventin perustamista ja jäsenmaiden päätöksiä mahdollisine kansanäänestyksineen. Se veisi aikaa.
Maatalousrahat
eivät vaarassa
Jo Euroopan talousliiton EMU:n perustana olevassa vakaus- ja kasvusopimuksessa jäsenmaille on asetettu alijäämää ja velkaantumista koskevat ehdot, mutta rangaistuksena olleet ennakkovaroitus ja sakkouhka eivät ole purreet.
”Kymmenen vuoden aikana on nähty, että yksi ja toinen ovat laiminlyöneet niitä”, Tiilikainen sanoo.
Avoimia kysymyksiä on paljon, ja Tiilikaisen mielestä kaikki onkin tässä vaiheessa jossittelua.
Euroryhmään kuuluu 17 EU:n jäsenmaata kaikkiaan 27 maasta. Esimerkiksi Ruotsi ei kuulu ryhmään eikä siksi joudu pähkäilemään bondejakaan.
”Mutta kyllähän Ruotsi on samassa veneessä taloudellisten riippuvuuksien suhteen”, Tiilikainen sanoo.
Vaikka nyt puhutaan EU:sta ja rahapulasta, EU:n omat toimintarahat eivät kuitenkaan ole loppumassa. ”Maatalous- ja rakennerahat on varattu, eikä niihin lähivuosina kaavailla suuria muutoksia”, Tiilikainen arvioi.