Expert: Eastern Ukraine can become a frozen conflict

Ukrainan kriisiin haetaan ratkaisua jälleen ensi viikolla useissa kokouksissa varsin hämmentyneissä tunnelmissa. Venäjä ja Ukraina jatkavat neuvottelujaan maanantaina Minskissä, Valko-Venäjällä.

Vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista esitti HS:n pyynnöstä viisi mahdollista kehityskulkua. Saari ei usko, että täysimittainen sota koko venäjänkielisellä Itä- ja Etelä-Ukrainan alueella olisi kovin todennäköinen. Sen sijaan hän piti todennäköisempänä eräänlaista jäätynyttä konfliktia Itä-Ukrainassa.

“Näin on käynyt Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa tai Transdnistriassa”, Saari muistuttaa.

EU-maiden päämiehet ja -naiset esittivät lauantaina pyynnön komissiolle ja unionin ulkosuhdehallinnolle, että nämä alkaisivat valmistella lisäsanktioita Venäjälle. Komission pitäisi antaa esitys viikon sisällä.

Ukraina noussee asialistalle myös Nato-maiden kokouksessa ensi viikolla Walesissa.

Hämmennystä lännessä on aiheuttanut muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putinin perjantaina julkaistussa tiedotteessa käyttämä termi. Putin kutsui separatisteille kohdistamassa tiedotteessa Ukrainan kapinallisjoukkoja “Novorossiyan” eli “Uuden Venäjän” joukoiksi.

Putin kertoi venäläisen uutistoimisto Ria Novostin mukaan kuitenkin olevansa valmis keskusteluihin Itä-Ukrainan asemasta.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko sanoi lauantaina, että maa on lähellä täysimittaista sotaa. Ukrainan ja länsimaiden mukaan Venäjä on sijoittanut sotilaitaan Itä-Ukrainaan. Venäjä on kiistänyt väitteet.

Näin Saari arvioi Itä-Ukrainan tilannetta HS:lle:

1. Itä-Ukrainasta tulee jäätynyt konflikti

“Näin on käynyt Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa tai Transdnistriassa. Riippumatta siitä, mikä niiden muodollinen status on, ne ovat valtioita, jotka tavalla tai toisella ovat Venäjän vaikutuksen alla. Tämä tuskin on Venäjän ykkösvaihtoehto, sillä toistaiseksi Venäjällä on kuitenkin ollut sananvaltaa koko Ukrainaan. Toisaalta se voisi pitää rauhanprosessia kuitenkin käynnissä ja sitä kautta käyttää tätä vaihtoehtoa vipuvartena.”

2. Neuvoteltu ratkaisu, kuten itsehallinnon myöntäminen Itä-Ukrainalle

“Tämä oli todennäköisempi vaihtoehto aiemmin ennen suora sotaa. Ukrainan luottamus Venäjään toimijana vähenee koko ajan. Osapuolten kannat ovat menneet kauas toisistaan.”

“Venäjän päämäärä on vaikuttanut olevan erittäin vahvan itsehallinnon luominen alueelle. Tätä taas Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon on vaikea hyväksyä. Käytännössä Ukrainan suvereenisuus olisi kysymysmerkin alla, sillä ulkopuolinen valta pääsisi niin suorasti vaikuttamaan Ukrainan sisäiseen tilanteeseen ja politiikkaan.”

3. Venäjä vielä perääntyy

“Tämä näytti pitkään hyvin järkevältä vaihtoehdolta ja EU on yrittänyt pitää Venäjälle ovea auki, jotta se voisi kunniakkaasti kääntyä milloin tahansa. Mitä kauemmin konflikti jatkuu sitä vaikeammalta tämä alkaa tuntua. Putinin alkaa olla hankala perääntyä menettämättä kasvojaan.”

4. Alkaa täysimittainen sota nykyistä laajemmalla alueella

“Termi Novorossiya, uusi venäjä, on hyvin vanha ilmaisu alueelle. Se on toistaiseksi ollut enemmän eräänlainen geopoliittinen aate kuin varsinainen päämäärä.”

“Täysimittaisen sodan alkaminen koko venäjänkielisellä Itä-Ukrainan ja Mustanmeren ranta-alueella tuskin on kovin todennäköinen. Se tarkoittaisi, että Venäjän tankkien pitäisi vyöryä rannikolle asti. Silloin puhuttaisiin kymmenistä tuhansista sotilaista, eikä muutamasta tuhannesta kuin nyt on ollut.”

5. Länsi tukee Ukrainaa aseellisesti

“Talouspakotteet toimivat hitaasti, mutta niihin päädyttiin, koska ne ovat ainoa vaihtoehto sotilaalliselle tuelle. Puolassa on ollut keskusteltua Ukrainan kanssa tehtävien asekauppojen nopeuttamisesta. Ukrainan tukeminen asekauppojen avulla on mahdollista, mutta se vaatisi aikaa ja tuskin onnistuu kovin nopealla aikataululla. Yksittäiset maat voivat toki tehdä nopeampia ratkaisuja.”