Venäjän aiheuttama pelko on lisääntynyt
Kaleva
Minna Akimo
Senior Research Fellow at the Institute Katri Pynnöniemi commented on the threat of Russia experienced by Finns in Kaleva on September 14th. According to her, halting Valio’s yogurt exports to Russia is a completely different thing than Russia threatening Finland militarily.
Johtavassa asemassa olevat pelkäävät eniten Venäjän uhkaavan Suomen turvallisuutta.
Alle puolet suomalaisista uskoo, että Venäjä voi aiheuttaa Suomelle turvallisuusuhkaa joskus tulevaisuudessa. Suomalaisten kokema Venäjän uhka on kaksinkertaistunut puolen vuoden aikana.
Tulokset käyvät ilmi Kalevan teettämästä gallup-tutkimuksesta, jossa kysyttiin, kuinka todennäköisenä näette, että Venäjä voi uhata Suomen turvallisuutta joskus tulevaisuudessa. Erittäin suureksi tai melko suureksi Venäjän uhan arvioi 43 prosenttia vastaajista.
Vielä viime maaliskuussa näin uskoi vain vajaa neljännes suomalaisista.
Merkittävästä muutoksesta huolimatta reilu enemmistö suomalaisista ei edelleenkään pidä Venäjän uhkaa todennäköisenä.
Asiantuntijoiden mukaan muutosta selittää pitkittynyt Ukrainan kriisi sekä se, millaista tietoa Venäjältä tulee.
Usein tiedot ovat sekavia ja ristiriitaisia. Venäjä nähdään vain hyökkäävänä osapuolena, jonka tarkoitus on luoda tuhoa ja epäjärjestystä.
”Venäjältä tulleet uutiset ja tiedot ovat olleet viimeiset pari vuotta pääsääntöisesti negatiivisia. Läntisessä keskustelussa Venäjä on sulkeutumassa ja eristäytymässä, ja siinä on neuvostoliittomaisia piirteitä, jotka meidän näkökulmastamme ovat uhkaavia”, vanhempi tutkija Anna-Liisa Heusala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo.
Heusalan mukaan muutosta voi selittää sekin, että samaan aikaan Suomessa käydään voimakasta kamppailua omasta turvallisuuspolitiikasta ja siitä, mikä on Suomen tulevaisuus.
”Nämä menevät sekaisin meidän omassa keskustelussamme. Lähes kaikki, mitä Ukrainasta puhutaan, suodattuu meidän sisäisen kamppailumme eli Nato-keskustelun kautta”, Heusala sanoo.
Maanpuolustuskorkeakoulussa sotilaspedagogiikan professorina toimiva Juha Mäkinen katsoo, ettei Ukrainan kriisi yksistään selitä sitä, miksi suomalaiset pelkäävät Venäjää.
Hänen mielestään suomalaisten heikentyneessä turvallisuudentunteessa ja jopa sodan pelossa tiivistyy koko 2000-luvun jatkunut kehitys.
”Suurvaltasuhteet ovat menneet koko 2000-luvun ajan jännittyneempään suuntaan. Lisäksi taustalla vaikuttavat Georgian sota ja (Vladimir) Putinin puheet. Koska Ukraina on niin lähellä Euroopassa, se soittelee omia kelloja voimakkaammin”, Mäkinen sanoo.
Eniten Venäjän aiheuttamaa turvallisuusuhkaa pelkäävät johtavassa asemassa olevat ihmiset sekä maanviljelijät. Kun Venäjä asetti elintarvikkeiden tuontikiellon EU:sta Venäjälle, se näkyi heti varsinkin maidontuottajien arjessa.
Maanviljelijöistä yli puolet katsoo, että Venäjän aiheuttaman turvallisuusriskin todennäköisyys on erittäin tai melko suuri.
”On kuitenkin ihan eri asia, että Valiolla ei mene jogurttia Venäjälle kuin se, että Venäjä uhkaisi Suomea sotilaallisesti. Nämä asiat eivät ole millään tavalla samassa kategoriassa”, vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta tutkimuslaitoksesta toteaa.
Johtavassa asemassa työskentelevistä 69 prosenttia kokee Venäjän uhkan suureksi.
Asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että usein johtajina työskentelevien maailmankuva on oikeistolainen. Heille myös Venäjän aiheuttama turvattomuus on muutakin kuin aseellista uhkaa.
”Johtavassa asemassa olevat ihmiset näkevät tilanteen laajemmin. Heille turvallisuusuhka voi tarkoittaa sitä, että Venäjän toimet aiheuttavat ongelmia suomalaiselle yritystoiminnalle ja investoinnille”, Heusala sanoo.
Iällä tai sukupuolella ei ole suurta merkitystä siihen, miten voimakkaasti Venäjän uhkaa koetaan. Kaikista ikäluokista ja molemmista sukupuolista reilu 40 prosenttia uskoo, että Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka voi olla melko todennäköistä tulevaisuudessa.