Taistelu avusta
Ilta-Sanomat
Saara Tunturi

Itä-Ukraina: Sadattuhannet ihmiset Donetskissa ja Luhanskissa tarvitsevat apua, nopeasti. Se, keneltä apu tulee, on edelleen kysymysmerkki.
Itä-Ukrainan taistelut hallituksen joukkojen ja Venäjä-mielisten separatistein välillä niin Donetskissa kuin Luhanskissa ovat vaatineet yli 2000 ihmisen hengen, kertoi YK eilen.
Kuolleiden määrä on nopeassa kasvussa: kahden viikon aikana noin tuhat ihmistä on saanut surmansa. Humanitaarinen kriisi laajentuu päivä päivältä, kun sadattuhannet ihmiset ovat jättäneet kotinsa.
Luhanskiin jääneet asukkaat ovat sinnitelleet ilman vettä, sähköä ja puhelinyhteyksiä jo 12 päivää.
Samaan aikaan, kun kriisi alueella kasvaa, Ukraina ja Venäjä vääntävät peistä siitä, mistä apu alueelle tulee, keneltä se tulee ja millä perusteella se annetaan. Ukrainan edustajat sanoivat myöhään eilen, että mikäli Venäjä hyväksyy Ukrainan vaatimukset lastin tarkastamisesta, se saattaisi olla valmis avun saapumiseen Ukrainaan.
Ukrainassa ja lännessä on pelko siitä, että Venäjä naamioi sotilaallisia toimia humanitaariseksi avuksi separatistialueille. Venäjä on kieltänyt väitteet absurdeina.
Venäjän lähes 300 avustusrekan saattueen kerrottiin lähestyvän Ukrainaa illalla. Samaan aikaan Ukrainan presidentin
Petro Poroshenkon kanslia ilmoitti, että Ukraina on lähettänyt oman avustussaattueen kohti Luhanskia. Toiset tiedot kertoivat, että venäläissaattue oli pysähtynyt Venäjällä. Osa alueelta tulevista tiedoista puolestaan väitti, että letka olisi jakautunut kahtia. Myöhään tulleen tiedon mukaan saattue ei olisi saapunut Harkovaan, vaikka sen olisi pitänyt. Epäselvää on se, minne massiivinen rekkaletka menee seuraavaksi.
IS kysyi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajalta, dosentti
Mika Aaltolalta, mistä tilanteessa Venäjän ja Ukrainan välillä on kyse.
Miksi Venäjä lähettää avustussaattueen Itä-Ukrainaan juuri nyt?
– Venäjä on näyttävällä apusaattueellaan saanut tapahtumista aloitteellisen aseman, jonka se menetti malesialaiskoneen alasampumisen yhteydessä ja Ukrainan joukkojen edetessä. Samalla maailman huomio on taas siinä, mitä Venäjä tekee seuraavaksi. Samalla katseet kiinnittyvät Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheeseen Jaltalla, jonka hän pitää tänään Venäjän duumalle.
Ukraina kertoi lähettäneensä myös avustussaattueen Luhanskiin. Käydäänkö siviilien hädällä nyt humanitaarista taistelua?
– Humanitaarinen myötätunto voidaan valjastaa oikeuttamaan sotilaallisia toimia. Yhdysvallat tekee tätä parhaillaan Irakissa. Venäjä käytti humanitarismia kulissina esimerkiksi Georgiassa. Hätäapu on yksi pehmeän vallan muoto. Tapa pestä kasvot ja näyttää rauhanomaiselta. Lännelle tämä yleensä toimii. Venäjälle tämä humaanilta näyttäminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Juuri kukaan ei usko Venäjän päämäärien hyveellisyyteen. Toiminta onkin pääsääntöisesti kotimaiselle yleisölle.
Mitä venäläisavun pääsy Ukrainaan voisi tarkoittaa?
– Tämä jää arvailujen varaan. Hämmennyksen aikaansaaminen onkin yksi tavoitteista. Länsi joutuu epävarmuuden kouriin. Venäjä kylvää yllättävillä vedoillaan pelkoa ja epäröintiä. Avun toimittaminen on iso mediaspektaakkeli, joka vahvistaa kotiyleisön tukea ja viestittää kapinallisille Venäjän tuesta.
Miksi Venäjä hoiti avun lähettämisen alueelle yksipuoliseen sävyyn?
– Venäjä haluaa varmistaa tilanteen hallinnan ja katsoa miten sen toimiin reagoidaan. Samalla varataan mahdollisuus sotilaalliseen väliintuloon.
Jos Punainen risti saa valvoa kuljetusta, voiko Ukraina edelleen kieltää avun pääsemisen Luhanskiin?
– Käytännössä asia vaatii eri osapuolten hyväksynnän ja sopimuksen menettelytavoista. Sopivista osapuolista vallitsee erimielisyys Venäjän tukemien separatistien hallitessa osia Itä-Ukrainasta. Punaisella ristillä on erityisrooli, mutta sen täytyy pysytellä puolueettomana, eikä sallia avustusoperaation käyttöä sotilaallisena keinona.