Jäämeren nopea sulaminen kiihdyttää
kilpajuoksua vapautuvan merialueen luonnonrikkauksista. Tuoreen
raportin mukaan Suomi voisi hyötyä Jäämeren suomista taloudellisista
mahdollisuuksista. Valtioneuvostossa onkin aloitettu arktinen selvitys.
Ilmastonmuutos on ollut erityisen nopeata napa-alueiden läheisyydessä,
jopa kaksi kertaa muuta maailmaa nopeampaa. Lämpötilan nousuvauhti
Jäämerellä on puoli astetta kymmenessä vuodessa, laskee Yhdysvaltojen
Valtameren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA.
Lämpenemisen seurauksena kolmen viime vuosikymmenen aikana Jäämeren kesäjää on pienentynyt noin 40 prosenttia.
– Ihmisen toiminnalle se merkitsee sitä, että viidenkymmen vuoden
päästä Jäämerellä voidaan aloittaa täyspainoinen taloudellinen
toiminta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Lotta Numminen. Häneltä on juuri valmistunut raportti Sulavan Arktiksen avainkysymykset.
Merijään sulaminen paljastaa altaan rikkaita öljy- ja kaasukenttiä sekä
uusia kalastusalueita, mikä tietenkin avaa uusia taloudellisia
mahdolisuuksia.
Jäämeren rantavaltiot Venäjä, Kanada, Yhdysvallat, Norja sekä Tanska
Grönlannin kautta ovat nopeasti heränneet huomaamaan tämän. Kaikki
yrittävät nyt kasvattaa talousvyöhykkeitään etsimällä merenpohjasta
todisteita siitä, että jokin alue rikkauksineen on osa niiden
mannerjalustaa.
Norja on jo saanutkin varmistetuksi kolme aluevaltausta.Yhdysvallat ei
voi käyttää tätä tietä, koska se ei ole vahvistanut YK:n
merioikeusyleissopimusta.
Uusia väyliä avautuu
Ensimmäiset uudet kulkureitit aukenevat jo lähitulevaisuudessa. Venäjän
pohjoispuolinen Koillisväylä ja Kanadan pohjoispuolinen Luoteisväylä
olivat ensimmäistä kertaa avovettä vuonna 2008. Viime kesänä kaksi
saksalaisalusta kulki Koillisväylän läpi onnistuneesti.
Itse Pohjoisnavan läpi kulkeva pääväylä eli Transarktinen väylä on tutkijoiden mukaan jäätön vuoden 2080 jälkeen.
– Itse uskon, että sadan vuoden sisällä Jäämeri on sula kesät talvet, arvioi Lotta Numminen.
Suomella ei kiihtyvässä kilpajuoksussa vapautuvista luonnonvaroista voi
olla kovin suurta roolia, koska se ei ole Jäämeren rantavaltio. Lotta
Nummisen mukaan Suomi kuitenkin voisi olla jollakin tavalla mukana.
– Me voisimme hyötyä esimerkiksi myymällä ja markkinoimalla perinteistä
arktista osaamista, vaikkapa jäänmurtajia. Samoin voisimme myydä
ympäristöteknologiaa, jossa Suomella on osaamista.
Numminen on sitä mieltä, että Suomen kannattaisi ottaa aktiivinen ote näissä asioissa.
Arktinen selvitys pikavauhtia
Eduskunta edellytti marraskuussa 2009 valtioneuvostolta selvitystä
Suomen tavoitteista Jäämerellä. Sen jälkeen on perustettu sihteeristö
sekä asiantuntijaneuvottelukunta pohtimaan arktisia asioita.
– Suomen intressi on yhteistyön vahvistaminen arktisella alueella,
sanoo ulkoasiainsihteeri Kim Kuivalainen ulkoministeriöstä. Hänen
mukaansa pikavauhtia tehtävän selvityksen on määrä yhdistää
taloudellinen ja ympäristönsuojelullinen näkökulma.
Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Lotta Numminen pitää Jäämeren
herkän luonnon suojelua ensiarvoisen tärkeänä. Hänen mukaansa ihmisen
toimeliaisuuden lisääntyminen Jäämerellä on yhtä suuri ympäristöuhka
kuin itse ilmastonmuutoskin.