Suomi vaatii yksimielisyyttä
Helsingin Sanomat
Olli Pohjanpalo & Kalle Silfverberg

Institute Programme Director Juha Jokela comments on the EU Summit.

Suomi vaatii yksimielisyyttä
Määräenemmistö- päätös olisi perustuslain vastainen.


OLLI POHJANPALO HS


KALLE SILFVERBERG HS


Eduskunnan suuri valiokunta painotti torstaina neuvottelutavoitteissaan EU-huippukokousta varten, että Suomi ei hyväksy “oleellisia muutoksia” päätösten yksimielisyysvaatimuksiin, kun Euroopan vakausmekanismin (EVM) sopimuksia muutetaan.


Valiokunnan mukaan määräenemmistöpäätöksiä ei saa perustella millään hätätilalla, koska silloin niistä tulisi käytännössä säännönmukainen menettelytapa.



Suuri valiokunta muodosti kantansa kuunneltuaan perustuslakivaliokuntaa.


Tämän mukaan EVM:n sopimusluonnoksessa ehdotettu määräenemmistöpykälä vaikuttaa Suomen itsemääräämisoikeuteen ja eduskunnan budjettivaltaan. Siksi se on Suomen perustuslain vastainen.


Sopimusluonnoksessa tukipäätökset tehtäisiin 85 prosentin määräenemmistöllä.


Määräenemmistöpäätökseen siirtyminen merkitsisi esimerkiksi sitä, että muut maat voisivat hätätilanteessa päättää Suomen vastuun kasvattamisessa EVM:ssä nykyisestä 1,4 miljardin euron alkupääomasta.


Se tarkoittaisi sitäkin, että kolme suurta maata Saksa, Ranska ja Italia säilyttäisivät veto-oikeuden.


“Muille maille ehdotus ei olisi veto-oikeutta salliva, joka on vastoin jäsenvaltioiden tasa-arvoisuuden periaatetta”, suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) sanoi.


“Yksimielisyysvaatimus taloudellisesti merkittävissä päätöksissä oli edellytys koko EVM:n perustamiselle”.



Valiokunta kumosi epäilyt, että määräenemmistövaatimus johtuisi Suomen sinnikkäistä vakuusvaatimuksista.


Perustuslakivaliokunnan mukaan mahdollinen määräenemmistöpäätös pitää hyväksyä Suomen eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä eli siihen tarvitaan 134 kansanedustajaa.


Oppositio pystyy kaatamaan sopimuksen hyväksymisen ja uhkasi jo torstaina niin tekevänsäkin.


Asia ei kuitenkaan koskaan tule eduskunnan päätettäväksi, jos Suomi on Brysselissä tiukkana, eikä anna periksi yksimielisyysvaatimuksessa missään asioissa.


Keskustaryhmä, joka jätti suuren valiokunnan kantaan eriävän mielipiteensä, epäili hallituksen tiukkuutta.


“Yksimielisyysvaatimuksista ei pidä tinkiä missään oloissa. Piste”, sanoi suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk).



Kumpula-Natri korosti, että hallitus tahtoo säilyttää yksimielisyyden, ja määräenemmistösäännöksen käyttäminen aiheuttaisi perustuslakivaliokunnan kannan mukaan suuria ongelmia.


Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi torstaina, että Suomen kanta on selkeä ja kirkas.


“Jatkossakin päätöksenteon pitää olla yksimielistä. Se turvaa pienen jäsenmaan vaikutusmahdollisuudet. Jos muutos edellyttää kahden kolmasosan kantaa, se vain vahvistaa sitä näkemystä että yksimielisyysvaatimuksesta on pidettävä kiinni.”



Yksimielisyyden vaatiminen on Suomen Eurooppa-politiikassa uutta.


“Suomi on tukenut määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä ja unionin toimintakyvyn takaamista”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela. Varsinkin EU:n laajennuttua 27 maan liitoksi yksimielisiä päätöksiä on pidetty hankalina.


Jokelan mukaan ei ole sinänsä tavatonta, että Suomi antaa kansainvälisellä sitoumuksella valtakirjan rahankäytölle. “Esimerkiksi Kansainväliseen valuuttarahastoon Suomi on kantanut kortensa kekoon. Rahasto voi sen jälkeen lainoittaa muita maita sääntöjensä puitteissa”, sanoo Jokela.