Valtiovierailu: Tutkija pitää Suomen mahdollisuutta edistää rauhanprosessia pienenä
Lähi-idän maissa kiertää tällä viikolla outo kaksikko levittämässä rauhan sanomaa.
Presidentti Tarja Halosen virallisella vierailulla Jordaniaan alkanut
kierros jatkui valtiovierailuna Israeliin, ja päättyy tänään
palestiinalaisten presidentin Mahmoud Abbasin tapaamiseen. Halosen
kannoilla seuraa ulkoministeri Alexander Stubb, jolla on omat kovan
tason tapaamisensa.
Vierailu voidaan tulkita osaksi Suomen ulkopolitiikan profiilin nostoa,
joka liittyy maamme haluun päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi
vuosina 2013-2014.
Puolueettoman ja hyödyllisiä palveluja tarjoavan maan maine Lähi-idässä
voi olla tärkeää kilpailtaessa turvallisuusneuvoston paikasta.
Esimerkiksi Kanadan arvioidaan hävinneen paikan Portugalille tänä vuonna
siksi, että monet YK:n jäsenmaat katsoivat sen olevan liian
Israel-myönteinen.
Avain USA:n taskussa
Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu presidentti Martti Ahtisaari on
vakuuttanut uskoaan Lähi-idän rauhan mahdollisuuteen. Onko Suomi nyt
tarjoamassa itseään rauhanvälittäjäksi, ja mitä annettavaa Suomella
olisi rauhanprosessille?
– Pelkäänpä, ettei Suomi pysty tekemään kovin paljoa Lähi-idän
rauhanprosessin edistämiseksi. Kyllä siinä nyt kaivataan Yhdysvaltain
puuttumista asioihin, jotta saataisiin vakavat neuvottelut käyntiin,
sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr.
Yhdysvaltalaissyntyinen Behr korostaa kuitenkin, että hän tutkii lähinnä
EU:n ja Lähi-idän maiden suhteita yleisemmin, eikä ole varsinaisesti
perehtynyt Suomen politiikkaan.
– En sano, ettei rauhaa voitaisi saavuttaa. Presidentti Barack Obaman kunnianhimoinen tavoite on päästä ratkaisuun Lähi-idässä.
– Tilanne on toiveita herättävä, ja ehkä jotakin suljettujen ovien takaista diplomatiaa siellä voisi olla tehtävissä.
– Suurin ongelma rauhanprosessin etenemisen kannalta kuitenkin on nyt
se, että Yhdysvallat ei ole saanut saanut Israelia jatkamaan
siirtokuntien rakentamiskieltoa, vaikka se onkin tehnyt melko anteliaana
pidetyn tarjouksen korvauksista, jos siirtokuntien rakentamisesta
luovutaan.
Behrin arvion mukaan suomalaiset tuskin voivat tehdä paljonkaan Israelin
suhteen. Palestiinalaisten puolella taas ei nyt ole ketään, joka
voitaisiin saada suostutelluksi neuvotteluihin, ellei siirtokuntien
rakentamisen kieltoa jatketa.
– En tiedä, onko se hyvä vai paha asia, mutta se on realiteetti. Siksi juuri nyt Suomikaan ei voi paljon auttaa, Behr sanoo.
Valtio rakenteilla
Behrin mukaan suomalaiset voivat ehkä tarjota palestiinalaisille osaamistaan valtion rakentamisessa.
– Palestiinalaisten pääministeri on nyt perustamassa valtioelimiä
tulevaa palestiinalaisvaltiota varten, ja tällaisesta suomalaisilla on
ehkä jotakin kokemusta, Behr sanoo.