Suomen ja Kreikan sopimus kestää juridisen tarkastelun
Aamulehti
Juha Lehtinen

Eurokriisi: Kritiikki sopimuksesta nousee eri maiden ministereiden sisäpoliittisista paineista


Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen kiistää puheet siitä, että Suomen ja Kreikan kahdenvälinen sopimus vakuuksista olisi jotenkin laiton.

Uutistoimistojen mukaan Hollanti esitti tällaisen väitteen maanantaina.

– Kyse on politiikasta, ei juridiikasta, Tanninen sanoo.

Tannisen mukaan EU:n perustamissopimuksissa tai euroalueen väliaikaisen kriisinhallintajärjestelyn eli Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) sopimusjärjestelyissä ei ole mitään sellaista, jonka mukaan vakuussopimuksessa olisi jotain laitonta.

– Kyse on poliittisesta retoriikasta. Laittomaksi sopimusta ei saa millään.

Tannisen mukaan olisi hyvä tietää, mitä lähdettä uutistoimistot lainaavat. Kaikki lausunnonantajat eivät tiedä, mistä puhuvat. Ulkopuoliset eivät aina tiedä, mihin lausunnossa oikeasti otetaan kantaa.

Tannisen mukaan kyse on todennäköisesti Hollannin sisäisestä tilanteesta. Lausunto on ehkä tarkoitettu Hollannin omaan kotimaiseen kulutukseen.

Poikkeuksia ennenkin

Hollannissa on kovat jännitteet ja ministereitä on syytetty jopa totuuden vastaisista puheista. Polemiikkia on käyty siitä, miten parlamenttia on kriisin hoidosta informoitu. Oppositio ja lehdistö ihmettelevät, miksi oma hallitus ei saa sovittua Suomen kaltaista vakuusjärjestelyä.

Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että kautta EU:n historian eri maat ovat saaneet omia varauksia ja poikkeuksia sopimusten ehtoihin, kun asioihin ei ole voitu suostua.

Iso-Britannia sai aikoinaan poikkeuksen jäsenmaksuun ja sosiaaliseen perusasiakirjaan. Hollannilla on puolestaan mahdollisuus jäädä pois EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ruotsi ja Suomi ovat osittain onnistuneet säilyttämään alkoholimonopolinsa vastoin yleistä kilpailuperiaatetta.

– Hollanti on siinä kyllä oikeassa, että muiden tulee hyväksyä poikkeusjärjestelyt, Jokela sanoo.

Jokela ei pidä yllättävänä, että finanssikriisin hoitamisesta ja pelastuspakettien laatimisesta syntyy jännitteitä. Nyt luodaan aivan uudenlaisia välineitä. Ministerit tekevät päätöksiä sekä markkinoiden että kunkin maan opposition luomassa voimakkaassa paineessa.

– Jotta vakausvälinettä voitaisiin käyttää, kaikkien euromaiden olisi oltava mukana. Jos Suomi jättäytyisi pois Kreikan tukipaketista, se voisi johtaa siihen, että vakausväline ei toimisikaan. Tällöin jouduttaisiin palaamaan ensimmäisen Kreikka-paketin mukaiseen tilanteeseen, jossa tuki järjestettiin kahdenvälisten sopimusten kautta.



TAUSTA

Sopimus

Suomen ja Kreikan tekemää vakuussopimusta on kritisoitu kovaa. Pääministeri Jyrki Katainen ryhtyikin tiistaina jo ennakoimaan, että sitä voidaan ehkä joutua muuttamaan.

Suomalaisvirkamiehet ovat jo esitelleet sopimuksen kollegoilleen Brysselissä, mutta sen hyväksyminen vaatinee kussakin maassa poliittisen päätöksen.

www.aamulehti.fi