UPI:n Tiilikainen kaipaa EU:lta tekoja
Lähi-idässä
Ulkopoliittinen instituutti syyttää Suomea kritiikittömästä
ulkopolitiikasta. Instituutin mukaan niin Suomen kuin koko Euroopan
unioninkin pitäisi lähteä rohkeammin mukaan Lähi-idän kriisistä
käytävään keskusteluun.
– Ajattelemme liikaa, ettei meillä ole mitään annettavaa Lähi-idän
politiikassa ja että annetaan isojen valtioiden hoitaa keskustelu
asiasta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Hänen mukaansa hyssyttelyn sijaan suomalaisten tulisi keskustella
avoimemmin ulkopoliittisista asioista kotimaassa, jolloin Suomen panos
Lähi-idän kriisissäkin voisi lisääntyä. Tällä hetkellä suomalaiset
antavat kritiikkiä ainoastaan unionin sisäpolitiikasta, kuten
maatalouspolitiikka-asioista.
– Suomalaisten suhde unioniin on hieman vinossa. Kun unionin
sisäpolitiikka saa liikaa huomiota, muut asiat jäävät huomioimatta,
Tiilikainen päivittelee.
Suurimmaksi ongelmaksi kuitenkin noussee koko unionin
Lähi-idän-politiikkaa riivaava pöhötauti. Tiilikaisen mukaan
EU-politiikka kaipaisi terävöittämistä, sillä unionissa Lähi-idän
kriisiä pidetään lähinnä Yhdysvaltojen ongelmana.
EU:n teot puuttuvat
Ulkopoliittisen instituutin näkökulmasta EU:n politikoinnin välineet
Lähi-idän rauhanprosessin rakentamiseen alkavat ehtyä, jos ne ylipäätään
ovat tehonneet missään vaiheessa.
Tiilikainen muistuttaa, että koko unionin pitäisi aktivoitua nopeasti
maanantaisen Israelin hyökkäyksen takia. Sotilaat hyökkäsivät
avustustarvikkeita Gazaan kuljettaneeseen kansainvälistä laivuetta
vastaan. Tiilikainen näkeekin, että EU:ssa puhutaan ja puhutaan, mutta
puhettakin tärkeämmät teot puuttuvat.
– Jos unioni pitää itseään uuden maailmanjärjestyksen nousevana valtana,
pitäisi se todistaa nousemalla merkittävään ja näkyvään rooliin
Lähi-idän kriisiä ratkaistaessa. Tällaista roolia ei vielä ole, ja
kenenkään ei pitäisi pestä käsiään keskustelusta, Tiilikainen toteaa.
Keskustelu unionin politiikasta tärkeää
Suomen riippakiveksi voisi kutsua ainaista EU:n vallan laajentamisen
hyväksymistä, vaikka se on saanut kansalaisten tuen. Tiilikaisen mukaan
pienen valtion näkökulmasta EU:lla pitää kuitenkin olla vahva rooli ja
paljon valtaa ulkopolitiikassa.
– Silti meidän pitäisi hahmotella selkeästi se, mitä unionin pitäisi
ottaa näkemyksemme mukaan tavoitteeksi.
Mikäli EU-politiikan keskustelu suomalaisessa yhteiskunnassa vähenee
entisestään, Tiilikaisen mukaan kansalaisten tuki ja ymmärrys murenevat
olemattomiin.
– Keskustelu unionin politiikasta pitäisi olla yhtä tärkeätä kuin
kansallisesta politiikasta puhuminen.
Tiilikainen vieraili torstaina Turun yliopistolla järjestetyssä Northern
perspectives on European history -seminaarissa.