EU:n Venäjän-politiikka on kriisissä. Tarvitaan rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari.
EU
ja muut eurooppalaiset järjestöt ovat yrittäneet tukea Venäjän
demokratiakehitystä siitä lähtien, kun Neuvostoliitto hajosi 1991.
Saaren mukaan tämä työ on mennyt suurelta osin hukkaan.
Saari esitteli perjantaina tuoretta kirjaansa Promoting Democracy and Human Rights in Russia,
joka käsittelee EU:n, Euroopan neuvoston sekä Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön Etyjin Venäjän-politiikkaa. Kirjan on kustantanut
arvostettu kansainvälinen Routledge-kustantamo.
Saaren mukaan
EU:n ja Etyjin epäonnistuminen näkyy selvimmin vaaleissa, jotka ovat
Venäjällä nykyisin ”manipuloitua virtuaalidemokratiaa”.
Viranomaiset
vaikuttavat puolueiden ehdokasasetteluun kieltäytymällä rekisteröimästä
muita kuin Kremlin suosimia ehdokkaita. Tiedotusvälineet on valjastettu
valtapuolue Yhtenäisen Venäjän tueksi ja varmuuden vuoksi vaalituloksia
väärennetään.
Saaren mielestä EU:n ja Etyjin olisi pitänyt koventaa linjaansa 1990-luvun puolivälissä, kun siihen oli vielä mahdollisuus.
Venäjän
vaalikäytäntö alkoi muuttua hänen mukaansa 1996, jolloin Boris Jeltsin
valittiin presidentiksi suuren rahan turvin. Tilaisuuteen ei kuitenkaan
tartuttu, vaan Eurooppa halusi sinisilmäisesti uskoa Jeltsinin
liberaalit puheet.
Nyt sinisilmäisyys on johtanut siihen, että
Venäjä on haastanut eurooppalaiset käsitykset oikeudesta ja
demokratiasta, mikä uhkaa vakavasti Venäjän ja EU:n yhteistyötä.
Saari
korostaa, ettei ongelmaan ole löydettävissä nopeaa lääkettä, vaan se
edellyttää pitkäjänteistä työtä ja ”pehmeää diplomatiaa”.
Hänen
mielestään EU:n tulisi pitää tiukasti kiinni omista arvoistaan
suhteissaan Venäjään. Hän korostaa, että EU ei voi asettua jonkun
poliittisen voiman puolelle toista vastaan, mutta politiikan pitää olla
rehellistä ja suoraselkäistä.
”Ei pidä ajatella, että Medvedev
ajaa liberaalia ja demokraattista politiikkaa ja että Putin on paha ja
autoritaarinen, koska se ei ole edes totta”, Saari sanoo.
Saaren kirjaa julkistamistilaisuudessa kommentoinut europarlamentaarikko Heidi Hautala oli paljolti samaa mieltä.
Hän
muistutti, että Venäjän vaalitulos manipuloitiin ensimmäisen kerran
täysin selkeästi vuonna 2000, jolloin Putin valittiin ensimmäisen
kerran presidentiksi.
”Silti Etyj totesi, että kehitys kohti demokratiaa jatkuu Venäjällä”, Hautala sanoi.
Hänen
mielestään Saaren teos on hyödyllistä luettavaa poliitikoille ja
kaikille, jotka pohtivat, kuinka EU:n Venäjän-strategiaa pitäisi
kehittää. Nykylinjalla ei voi hänen mielestään jatkaa, ”jos
ajattelemme, että EU:n ihmisoikeusnormit ovat sitovia.”
Hautala
muistutti, että Venäjän ihmisoikeudet ovat muutenkin retuperällä.
Ihmisiä murhataan, ja tilanne Pohjois-Kaukasiassa on jälleen
kiristymässä.
Hautala käsitteli samoja teemoja viime vuonna julkaistussa pamfletissaan Venäjä-teesit – Vakaus vai vapaus?. Hän toimii nykyisin Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajana.