Viisi uhria Afganistanista olisi liikaa useille kansanedustajille
Aamulehti
Anita Simola

Operaatio: Päävastuu saatava maan omille turvallisuusjoukoille vuoden päästä

Montako uhria Suomi kestäisi, ennen kuin keskustelu joukkojen vetämisestä Afganistanista saisi kovemmat äänenpainot?

Tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista suuntasi kansanedustajille lokakuussa kyselyn, koska halusi kartoittaa poliittisten päättäjien yleistä riskinsietokykyä Afganistanissa.

– Kysyin kantaa kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa kolme suomalaista sotilasta kuolisi tienvarsipommin räjähdykseen. Räjähdystä seuraisi tunteja kestävä tulitaistelu, jossa kuolisi vielä kaksi suomalaista lisää, Salonius-Pasternak kertoo.

Kyselyssä hieman yli puolet kansanedustajista vaatisi tällaisessa tilanteessa joko sotilaiden vetämistä pois Afganistanista tai tehtävien ja vastuualueiden muuttamista.

– Tappiot siis vaikuttaisivat operaatioon sitoutumiseen.

Tähän mennessä operaatiossa on kuollut yksi suomalainen rauhanturvaaja autopommin seurauksena. Vertailun vuoksi naapurimaa Ruotsi on menettänyt operaatiossa kuusi sotilasta.

Kansanedustajilta kysyttiin myös, miten heidän asenteensa muuttuisi, jos taistelussa sotilaiden käyttämä ilmatulituki aiheuttaisi siviiliuhreja.

– On kiinnostavaa, että reilu 80 prosenttia vastanneista ei muuttaisi näkemystään siviiliuhrien takia. Vain suomalaisten sotilaiden kärsimillä tappioilla olisi merkitystä.

*- Operaatio muuttunut -*

Vetäytymispäätökseen saattaisi vaikuttaa myös, menetetäänkö ihmishenkiä yksittäisissä onnettomuuksissa vai yhdessä isommassa. Kaksi kolmasosaa vastanneista on sitä mieltä, että operaation luonne on muuttunut merkittävästi vuosina 2002-2010.

– Käytännössä kyse on eri operaatiosta kuin alussa, selviää kyselystä.

Lähes puolet kyselyyn osallistuneista on valmis äänestämään sen puolesta, että suomalaisjoukot vedetään maasta pois, jos afganistanilaiset turvallisuusviranomaiset eivät vuoden 2011 loppuun mennessä ole pystyneet ottamaan päävastuuta maan turvallisuudesta.

Pieni enemmistö pitäisi kuitenkin joukot maassa tässäkin tilanteessa.

Operaatio ristiriitainen

Poliisivoimien ja rajaviranomaisten kouluttaminen osana oikeusvaltiota saa vastaajilta vankan tuen. Mutta vain hieman yli puolet tukee asevoimien kouluttamista.

Vastustajien määrä on vajaa kolmannes.

Salonius-Pasternakin kyselyyn vastasi reilut 50 edustajaa 200:sta. Vaikka vastausprosentti jäi alhaiseksi, tutkija pitää tuloksia luotettavina.

– Vastauksista jäi hiukan ristiriitainen kuva. Osallistuminen saa vahvan tuen, mutta toisaalta niistä paistaa läpi meneillään oleva laajempi keskustelu siitä, minkälaisiin operaatioihin Suomen pitäisi osallistua.

Pasi-kuljetusvaunusta ei saa millään täysin pomminvarmaa

Suomi on selvinnyt toistaiseksi vähäisin vammoin Afganistanissa.

Taustalla ovat tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan suomalaisten korkea koulutustaso ja hyvät varusteet.

Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, ettei panssaroitu miehistönkuljetusvaunu Pasi anna kaikissa tilanteissa suojaa sisällä oleville sotilaille tienvarsipommeilta.

Muun muassa kaksi virolaista sotilasta kuoli viime vuonna, kun Pasi ajoi tienvarsipommiin.

Tutkijan mielestä Pasia mustamaalataan turhaan.

– Kyllähän kokonainen pankkikin saadaan räjäytettyä ilmaan, jos alla on tarpeeksi räjähteitä.

– Afgaanien omatekoiset tienvarsipommit voivat olla jopa 200 kiloa painavia, hän muistuttaa.

Pasi on ollut osallisena muutamassa kuolonuhrin vaatineessa onnettomuudessa Afganistanissa.

Vaunu on alkuaan suunniteltu antamaan suojaa kivääritulelta, sirpaleilta ja joiltakin miinoilta. Eri vientimalleihin panssarointia on lisätty. Sitä ei kuitenkaan voi lisätä loputtomiin, sillä muutoin ajoneuvosta tulee painava ja nopeudeltaan hitaampi.

Tutkimus

Arkadianmäellä ajatellaan näin

Enemmistö on sitä mieltä, että Suomen ei pidä käyttää sotilaallista voimaa ääriryhmien taltuttamiseen.

Enemmistö vaatisi, että joukot vedetään pois tai tehtäviin on tultava muutoksia, jos suomalaisuhreja.

Päävastuu maan turvallisuudesta pitäisi saada omille turvallisuusviranomaisille vuoden 2011 loppuun mennessä.