Institute Director Teija Tiilikainen comments on the Schengen Agreement in the newspaper Demokraatti, 23.7.
Schengen-sopimuksen vesitys veisi osan EU:n inhimillisestä ulottuvuudesta
Eurokriisin aiheuttama epävarmuus näkyy suhtautumisessa
Schengen-sopimukseen. Vapaa liikkuvuus on uhattuna sekä kansalaisten
mielipiteissä että poliitikkojen toimissa.
Vastikään MTV3:n, Aamulehden ja Euroopan parlamentin julkaisema
gallup kertoi, että neljä kymmenestä suomalaisesta suhtautuu enemmän tai
vähemmän kielteisesti Schengen-sopimukseen. Myös jäsenmaiden
sisäministerit ovat yksimielisesti puoltaneet kesäkuun kokouksessaan
mahdollisuutta väliaikaisiin rajatarkastuksiin.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan
Schengenin sopimus täydentää sisämarkkinoita ja tuo EU:hun inhimillistä
ulottuvuutta. Sopimus helpottaa merkittävästi nimenomaan tavallisen
EU-kansalaisen liikkumista. Se myös nostaa mielikuvan poliittisesti
yhteenkuuluvasta Euroopasta.
Varovaisuutta
keskusteluun
Tiilikaisen mukaan kyse on asenteiden polarisoitumisesta.
– Tulos kuvaa enemmän yleistä integraatioajattelua.
Vielä muutama vuosi sitten vapaa liikkuvuus herätti myönteisiä ajatuksia.
Edinburghin yliopistossa väitöskirjaansa maahanmuutosta ja
turvapaikkainstituutiosta valmisteleva politiikan tutkija Jaakko
Kuosmanen painottaa varovaisuutta julkisuuden Schengen-puheissa.
– Meidän pitää puhua hyvin varovasti näitä asioita.
Hän toteaa, että on toki tilastollisesti totta, että ihmisten ja
tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyy lieveilmiöitä, mutta vapaasta
liikkuvuudesta on myös hyötyä. Asiat onkin osattava laittaa
vaakakuppeihin todellisissa suhteissaan.
– Ovatko hyödyt suurempia kuin haitat?
Tiilikainen on skeptinen Schengenin sisärajojen tarkastuksien
palauttamisen suhteen. Se vaatisi isoja päätöksiä ja lakipykälien
muuttamista. Lisäksi Schengen mielletään yhä edelleen EU:n
peruspilariksi ja halu sen säilyttämiseen on vahva, vaikka nationalismi
nostaa päätään.
– Kun on globalisoituva talous, paluuta menneeseen ei ole.
Sisäänpäin kääntymiseen liittyy monia riskejä.
Rajamuodollisuudet ovat Euroopan
historiassa poikkeus
Schengen-pelkoisen populismin taustalla ovat Jaakko Kuosmasen mukaan
aidot ilmiöt, kuten romanialaisten tekemien rikosten kasvu, mutta asiat
on nähtävä oikeassa mittakaavassa ilman liioittelua.
– Ihmisten kuva ei vastaa todellisuutta.
Päätöksiä mietittäessä on tärkeää, että katsotaan luulojen sijaan
faktoja. On myös hyvä selvittää, miksi neljä kymmenestä kokee Schengenin
ongelmalliseksi. Taustalta Kuosmanen uskoo löytyvän monia tekijöitä.
Sisäänpäinkääntyminen epävarmoina aikoina noudattaa historiallista
jatkumoa. Samalla Kuosmanen muistuttaa, että liikkumisen vapaus kuuluu
vahvasti Eurooppalaiseen historiaan. Vasta maailmansotien aiheuttaman
epäluottamuksen aikana ryhdyttiin vaatimaan matkustusasiakirjoja.
Schengen on siis tavallaan ollut paluuta Euroopan perinteiseen
käytäntöön.
– Nyt taas ollaan siirtymässä poispäin normaalitilasta.
”Nyt ollaan siirtymässä poispäin normaalitilasta.”
Huovinen toivoo laajaa keskustelua
yhteisestä Euroopasta
Schengen-sopimuksen arvostelu liittyy kansanedustaja Susanna Huovisen
(sd.) mukaan EU:n idean hukkumiseen. Jotta kansalaisten usko yhteiseen
projektiin säilyisi, olisi Huovisen mukaan tärkeää käydä laaja
keskustelu siitä, millaista yhteistä Eurooppaa nykyään halutaan olla
rakentamassa.
– Aiheellisesti moni kansalainen kysyy, missä demokratia tässä kaikessa on. Pitää olla valmis kriittiseen keskusteluun.
Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan
varapuheenjohtajana toimiva Huovinen arvioi, että jatkossa useammat
Schengen-maat saattavat Tanskan tavoin tiukentaa väliaikaisesti
rajavalvontaansa.
– Voi olla, että niitä tilanteita ehkä nähdään enemmän jatkossa.
Huovinen kuitenkin toivoo, ettei poikkeuksista muodostuisi sääntöä ja
että tiukennusten perusteista käytäisiin aina kunnon keskustelu.
Sisäänpäin kääntymiseen liittyy Huovisen mukaan monia riskejä.
Protektionismin nousu ei ole kenenkään etujen mukaista. Rahakriisi tai
ei, Euroopalla on edessään monia yhteisiä haasteita. Yhteisten
tavoitteiden hämärtäminen kansallisten etujen nimissä ei ole järkevää.
– Olemme todella tiiviisti kytköksissä toisiimme, halusimme sitä tai emme.
Schengen-alue
Helpottaa henkilöiden vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rajatarkastukset yhteisillä rajoilla eli sisärajoilla on poistettu.
Lisäksi Schengen-maat tehostavat ulkorajavalvontaansa suhteessa muihin kuin Schengen-maihin sekä poliisiyhteistyötä.
Matkustajan on silti pidettävä mukanaan voimassa olevaa passia tai uudenmallista henkilökorttia.
Schengen-alueen ulkorajaa ylitettäessä jokaisen matkustajan henkilöllisyys tarkastetaan kansalaisuudesta riippumatta.
Lähde: ulkoasiainministeriö