Venäjän entinen suosikki Viktor Janukovytš nousee todennäköisesti Ukrainan presidentiksi.
Oranssi
vallankumous nostatti viisi vuotta sitten Ukrainassa toiveita
paremmasta tulevaisuudesta ja käänsi entisen neuvostotasavallan
ulkopoliittisen kurssin länteen, kohti EU:ta ja Natoa. Nyt kansannousun
innostus on haihtunut. Presidentti Viktor Juštšenkon, 55, aikakausi on
päättymässä karvaaseen tappioon sunnuntain presidentinvaaleissa.
Mielipidemittausten
perusteella vaalien voittajaksi nousee Juštšenkon arkkivihollinen
Viktor Janukovytš, 59, jonka karkea vaalivilppi johti satojen tuhansien
ihmisten mielenosoituksiin syksyllä 2004 ja nosti länsimielisen
Juštšenkon valtaan.
Janukovytšin kannatus vaihtelee 30 prosentin
molemmin puolin. Juštšenkon entinen liittolainen, nykyinen pääministeri
Julija Tymošenko, 49, on saamassa 16–20 prosenttia äänistä, mutta
Juštšenkolle on luvassa vain 3–4 prosenttia. Jos kukaan ei saa yli 50
prosenttia, vaaleissa joudutaan järjestämään helmikuussa toinen
kierros, jonka ennustetaan päättyvän Janukovytšin selvään voittoon.
Janukovytš
on vahvoilla, koska oranssi vallankumousliike on hajonnut, ja Ukraina
on ajautunut yhä syvempään ahdinkoon maailmantalouden kriisin
vanavedessä.
Janukovytš ajaa Ukrainan raskaan teollisuuden
etuja ja hän on erittäin suosittu maan venäjänkielisillä alueilla. Hän
vastustaa Naton jäsenyyttä, ja länsimaissa pelätään, että Ukraina
ajautuu hänen johdollaan takaisin Venäjän syliin.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Arkadi Mošeksen mukaan tilanne ei ole näin mustavalkoinen.
”Ongelma
on se, että Janukovytšia pidetään lännessä venäläismielisenä, vaikka
hän ei olekaan enää sellainen. Jos Janukovytš voittaa vaalit, hän
voitaa ne omilla ansioillaan, ei Venäjän tuella. Paluuta menneeseen ei
ole”, Mošes sanoo.
Juštšenkon presidenttikautta ovat
varjostaneet katkerat poliittiset riidat. Hän ei ole pystynyt
nujertamaan korruptiota eikä uudistamaan taloutta, jota hallitsevat
samat oligarkkien klaanit kuin aikaisemminkin. Juštšenkoa syytetään
myös sukulaisten ja ystävien suosimisesta.
Mošes ei halua
kuitenkaan tuomita Juštšenkoa liian jyrkästi. Hän muistuttaa, että
Ukrainasta on tullut viidessä vuodessa parlamentaarinen demokratia,
jossa äänestäjät voivat periaatteessa luottaa vaalien rehellisyyteen.
”Juštšenkon
aikana on järjestetty kahdet vapaat ja rehelliset parlamenttivaalit.
Paras todistus tästä on se, että oppositio voitti molemmilla kerroilla.
Ukrainalaiset poliitikot ymmärtävät nykyisin, että joutuminen
oppositioon on täysin normaalia. Tilanne on täysin erilainen kuin
Venäjällä.”