Aamulehti 11.02.2011, Uutiset, Sivu 4
Sinnikkyys: Mubarak lupasi, ettei hae uudelle kaudelle, mutta ei myöskään aio erota Vallansiirto: Mubarak sanoi tv-puhessaan siirtävänsä osan vallastaan varapresidentille Liennytykset: Hätätilalakia voidaan purkaa, kun maan turvatilanne sen sallii
Egyptin presidentin Hosni Mubarakin puhe raivostutti kansaa ja herätti lukuisia kysymyksiä Egyptin lähitulevaisuudesta. Mitä tämä oikein tarkoittaa?
Kysymyksiin vastaavat arabimaiden politiikan tutkija Samuli Schielke (SS), Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola (MA) ja Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo (TM) sekä Kairossa työskennellyt maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkija, everstiluutnantti Juha Mäkelä (JM).
Tuleeko varapresidentti Omar Suleimanista seuraava johtaja?
SS: – Hän varmasti yrittää. Ei ole selvää, onko hänellä armeijan tuki. Tällä hetkellä armeija on kuninkaantekijä tai -kaataja. Kyse on kuitenkin vähemmän henkilöistä kuin siitä, minkä perustuslain tarjoaman kaavan mukaan ero tapahtuisi.
MA: – Varapresidentti tuntuu kovin epäkarismaattiselta. Voi käydä niin, että tuloksena on neuvosto, jossa on useampia johtajia armeijasta ja muista yhteiskuntarakenteista.
Voiko väkivalta jatkua?
TM: – Sisällissodan ja vielä laajemman verenvuodatuksen riski on nyt hyvin suuri. Egyptiläinen asiantuntija totesi vasta, että Mubarak on velkaa kansalle sen, ettei ole syyskuuhun asti vallassa. Armeijalla on iso vastuu, miten se reagoi vallan vaihtumiseen ja vanhan vallan kannattajiin, ettei tule sisällissotaa.
Demokratia vai sotilashallinto?
TM: – Demokraattinen prosessi pitää saada käyntiin, siitä koko kansannousussa on kyse. Ei riitä, että valitaan vapaasti joku presidentti. Demokratia pitää viedä paikallistasolle kuvernööreihin ja valtuustoihin asti.
– Moni on sanonut, ettei vapaita vaaleja kannata järjestää ainakaan vuoteen. Egyptissä ei ole vielä vapaan mielipiteen muodostuksen koneistoa ja se pitää rakentaa ensin.
– Sotilashallinto voi ottaa vallan välivaiheessa, mutta sotilashallintoa ei tule pitkäksi aikaa. Armeijasta on varmasti vihjattu Mubarakille, että nyt kannattaisi vetäytyä, eikä kärjistää tilannetta.
JM: – Egyptissä armeija on kaikki kaikessa. Armeijan on valittava puolensa varsinkin jos mielenosoitukset eivät laannu.
– Armeijan johdossa on noin 50 kenraalia, jotka ratkaisevat Egyptin suunnan. En usko, että koko vanhaa johtajakaartia voidaan siirtää noin vain sivuun. Mutta tilanne on nyt rauhoitettava ja tehtävä kompromisseja.
Islamilainen valtio?
SS: – Tiukempi muslimivaltio ei ole kovin todennäköinen vaihtoehto, koska sitä eivät vaadi tällä hetkellä edes islamistit.
TM: – Todennäköisesti ei. Egyptin perinteet ovat ihan erilaiset kuin tiukan tulkinnan maissa Arabian niemimaalla.
– Poliittinen valta ei välttämättä ole uskonnollisten tavoitteena, vaan vaikutusvalta. Perinteinen islamin tulkinta näkyy Egyptissä nyt enemmän kuin esimerkiksi 25 vuotta sitten. Naiset käyttävät huntuja paljon enemmän ja alkoholiin on tiukempi suhtautuminen.
Mikä rauhoittaisi kansan?
TM: – Ihmiset saattavat olla vaikka kuukausia kadulla osoittamassa mieltä, jos mikään ei muutu. Nyt ei voida palata siihen, mitä oli ennen. Turismin valuuttatulot ovat tavattoman tärkeät valtiolle ja lomakohteissa, mutta perustyöläinen elää köyhyydessä ja hänellä on aikaa osoittaa mieltä. Voi kysyä, tarvitseeko kansan rauhoittua. Paine ja mielenosoitukset voivat jouduttaa uudistuksia, mutta verenvuodatuksen riski on koko ajan.