Jääpeitteiden
sulaminen muuttaa ison saaren elämää ja lisää epävarmuutta
Muun maailman tuska pohjoisten jääpeitteiden sulamisesta on saanut
grönlantilaiset uskomaan, että tästä uhkasta on heille hyötyä.
Maailman
suurin saari on valtaosaltaan paksun, paikoin jopa kolmi- tai
nelikilometrisen jään peitossa. Jään sulaessa Grönlannin rannikoilta
odotetaan löytyvän valtavia öljy- ja kaasuvarantoja ja lisäksi
mineraaleja ja kaivannaisia, ainakin kultaa, rautaa, sinkkiä ja
kuparia, ehkä timantteja. Merenkulun helpottumisesta Grönlannin
tuntumassa olisi myös merkitystä saarella asuville.
Grönlantilaiset
toivovat, että ankara luonnonympäristö muuttuu suotuisammaksi,
paljastuvia luonnonrikkauksia ryhdytään hyödyntämään ja alueen
kansainvälinen asema kohenee. Viime vuoden kansanäänestys heijasteli
näitä odotuksia.
Kun puhutaan Arktisen alueen luonnonvarojen
jakamisesta tulevaisuuden maailmassa, viiden ehkä hyötyvän rantavaltion
joukossa on Tanska – Grönlannin ansiosta. Muut ovat Venäjä, Norja,
Kanada ja Yhdysvallat.
Amerikkalaisten tutkijoiden mukaan
arktisten vesien alla Kanadan ja Grönlannin välissä odottaa ainakin 18
miljoonaa tynnyriä öljyä ja kaasua ja Grönlannin itärannikolla
vastaavasti 31 miljoonaa tynnyriä. Yhtään öljyä ei tähän mennessä ole
kuitenkaan löydetty. Kaivannaisista voi odottaa nopeampia tuloksia.
Kaivoksia on jo perustettu, ja mineraalien etsintälupia on haettu
kymmenittäin.
Paljon jää epävarmaksi
Grönlantia tunteva Ulkopoliittisen instituutin tutkija Lotta Numminen
muistuttaa, että muutoksia leimaa epävarmuus. Hänen mielestään
grönlantilaiset saattavat pettyä uusien taloudellisten mahdollisuuksien
avautumiseen ja suurimmat voitot siirtyä esimerkiksi monikansallisille
laiva- ja öljy-yhtiöille.
Nykyisin saaren talous on sidoksissa
kalastukseen ja metsästykseen, ja lämpeneminen ja manner- ja
merijäätiköiden sulaminen muuttaisi saaren omaakin ekosysteemiä ja
samalla perinteisiä elinkeinoja. Myös Grönlanti on muiden
rannikkovaltioiden tavoin uhattuna, jos jäätiköiden katoaminen nostaa
merenpinnan korkeutta ja suuntaa merivirtoja uudella tavalla.
Kansanäänestyksellä ote luonnonvaroihin
Huomattava
osa 57 000 grönlantilaisesta toivoo saaren saavuttavan itsenäisyyden.
Viimeksi kesäkuun alueparlamenttivaaleissa täyttä itsenäisyyttä ajava
vasemmistolainen Inuit Ataqatigiit -puolue keräsi suurimman saaliin, 44
prosenttia äänistä. Moni pitää vuotta 2021 itsenäistymisen
merkkipaaluna, sillä tanskalaisvallan alkamisesta tulee silloin 300
vuotta.
Vähittäinen erottautuminen emämaasta alkoi 1979, kun Grönlanti sai osittaisen itsehallinnon. Sitä on myöhemmin laajennettu.
Viime
vuoden lopulla Grönlannissa järjestettiin jälleen kansanäänestys. Noin
75 prosenttia äänestäneistä kannatti ehdotusta, joka antoi
saarelaisille lisää hallintavaltaa alueen luonnonrikkauksiin. Tänä
vuonna voimaan tullut uusi laki sisälsi myös muutoksia poliisi- ja
oikeusasioissa. Grönlantilaiset saivat samalla aseman kansana
kansainvälisen lain edessä ja inuiittien eli eskimoiden kielestä
kalaallisutista tuli virallinen kieli.
Tanska vastaa edelleen Grönlannin ulkopolitiikasta ja puolustuksesta ja maksaa kaksi kolmannesta saaren budjetista.