Haglund denies Finland's Nato option

Puolustusministeri Carl Haglund (r) on sitä mieltä, että Suomella ei ole mitään optiota Nato-jäsenyyteen.

– Suomella ei ole hallussaan VIP-korttia, jolla se pääsisi jonon ohi ravintolaan, hän vertasi Kultaranta-keskustelujen puheenvuorossaan Naantalissa maanantaina.

Puolustusministerin näkemys oli eräs niistä suorasukaisista puheenvuoroista, joita kuultiin, kun asiantuntijat keskustelivat teemasta ”Karhu on herännyt, entä Suomi”. Venäjää, Ukrainaa ja Suomen turvallisuusratkaisuja koskeva keskustelu avasi Kultarannan maanantaipäivän.

Nato-keskustelu ryöpsähti käyntiin, kun ministeri Jaakko Iloniemi piti asiaa koskevan alustuksen. Iloniemen mukaan Suomi on jo Venäjän näkökulmasta Naton liitännäinen. Jos kriisi alkaa, Venäjä suhtautuu Suomeen sillä tavalla.

– Jaamme nyt riskit, mutta emme saa turvallisuustakuita, hän kuvasi Suomen ja Naton suhdetta.

Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) luetteli ison joukon hyötyjä, joita jäsenyydestä koituisi.

– Nato ei ole ketään vastaan vaan jäsenmaiden puolesta, hän vakuutti.

– Stubbin puheessa oli eräs vastaansanomaton perustelu: ketään Nato-maata vastaan ei ole hyökäytty, kirjailija Sofi Oksanen höysti.

Professori Hiski Haukkala esitti, että Suomen ratkaisujen taustalla pitää olla käsitys Venäjän pyrkimyksistä.

– Jos ne ovat hyökkäyksellisiä, pitää Suomen hakea kipin kapin apua. Jos ne ovat puolustuksellisia, nykytilanne on perusteltu.

Väittelyksi tilaisuus kärjistyi, kun Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Paula Lehtomäki (kesk) vakuutti, että Suomella on ”vakaa ja ennustettavissa oleva puolustusympäristö”.

– Se ei ole vakaa. Olen täysin eri mielä, tutkija Charly Salonius-Pasternak protestoi.

EU-pakotteet kuin valoraketteja

Eripuraa syntyi myös, kun keskusteluun nousivat EU:n pakotteet Venäjää kohtaan. Veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen (kesk) muistutti EU:n perussopimuksesta, jonka mukaan jäsenvaltio voi tiukan paikan tullen asettua unionin toimenpiteiden ulkopuolelle.

– Suomen ei kannata erottua EU:n linjasta, Stubb vastusti.

Pakotteiden vaikutuksista Venäjän politiikkaan ei vallinnut järin suurta uskoa. Haukkala kuvasi niitä kuitenkin ”merkittäviksi signaaleiksi”.

– Ne ovat valoraketteja, joita ammutaan ilmaan, entinen pääministeri Esko Aho (kesk) sanoi.

Iloniemi piti EU-pakotteita pelleilynä tilanteessa, jossa Ranska ja Italia vievät sotatarvikkeita Venäjään.

Venäjä ei enää suostu alistumaan

Syvällisinä sanavaihtoa käytiin, kun aamun panelistit ja muut keskustelijat pohdiskelivat Vladimir Putinin Venäjän olemusta.

– Venäjä luo antieurooppalaista identiteettiä. Länsi halutaan haastaa, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen sanoi.

Suurlähettiläs Heikki Talvitie puhui ”venäläisestä identiteetistä”, Oksanen taas ”antilänsimaalaisesta”. Aho muistutti, että nyky-Venäjä ei ole eristäytynyt Neuvostoliitto vaan riippuvainen muusta maailmasta.

Monet korostivat, että Venäjä ei enää suostu siihen alistettuun rooliin, jossa se kärvisteli kaksi vuosikymmentä.

– Venäjää on kohdeltu kuin köyhtynyttä kulakkia, emeritusprofessori Osmo Apunen sanoi.

– Lännen yksinoikeus aseelliseen voimankäyttöön on nyt murtunut, Talvitie analysoi.

Missä mennään?

+ Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi sunnuntaina ja maanantaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyviä Kultaranta-keskusteluja. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Siihen osallistui noin sata asiantuntijaa ja vaikuttajaa.

+ Maanantaina pohdittiin Ukrainan kriisiä, Venäjän kehitystä ja Suomen asemoitumista teemalla ”Karhu on herännyt, entä Suomi”. Toinen teema oli ”Suomen sitko”. Siinä tarkasteltiin Suomen talouden ja yhteiskunnan uudistamista.

+ Maanantain suljetuissa työryhmäkeskusteluissa käytiin läpi Euroopan pärjäämistä, kyber- ja informaatioturvallisuutta sekä Suomen puolustuskykyä.