Puolet nukkuu euro-onnensa ohi
Kauppalehti
Päivi Isotalus

Director of the Institute Teija Tiilikainen commented on the turnout of the European election in Kauppalehti on May 27th.
Eurovaaleista on tullut kakkosluokan vaalit,jotka eivät äänestäjiä kiinnosta.
Onko eurovaaleista tullut kakkosluokan vaalit, jotka eivät kansalaisia kiinnosta?
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijat puhuvat toisen asteen vaaleista. Tyypillistä niille on alhainen äänestysprosentti. Äänestäjät ottavat ne löysin rantein ja vaihtavat puoluetta usein.
Toisen asteen vaalit ovat tilaisuus rangaista istuvaa hallitusta ja antaa protestiääniä. Vihreiden tie oikeaksi puolueeksi sai alkunsa juuri tällä tavalla – eurovaaleista.
Suomalaisten äänestyskäyttäytyminen on tähän saakka poikennut eurooppalaisesta valtavirrasta siinä mielessä, että hallituspuolueet ja varsinkin kokoomus ovat pärjänneet eurovaaleissa hyvin.
Viime vuosina Suomessakin on alkanut näkyä toisen asteen vaalienpiirteitä. Äänestysaktiivisuus on jäänyt selvästi alhaisemmaksi kuin eduskunta- tai presidentinvaaleissa. EU-kriittiset puolueet ovat saaneet lisää ääniä vuodesta 2009 lähtien.
Vihreät ovat yleensä pärjänneet eurovaaleissa hyvin, vaikka nyt tuli takkiin. Kokoomus on säilynyt suurimpana puolueena, mutta menetti näissä vaaleissa kannatustaan.
”Vuoden 2014 eurovaaleissa Suomi liittyi eurooppalaiseen valtavirtaan”, UPI:n johtaja Teija Tiilikainen tiivisti maanantaina eurovaalien tuloksia analysoineessa tilaisuudessa.
Tiilikainen on huolissaan siitä, että suomalaisten äänestysaktiivisuus tuntuu eurovaaleissa asettuneen noin 40 prosentin pintaan. Nyt saavutettu 40,9 prosentin äänestysvilkkaus on hivenen parempi kuin 40,3 prosenttia vuonna 2009, mutta vain hivenen. Se jää EU:n keskiarvon alapuolelle.
Muissa Pohjoismaissa kansalaiset käyttävät selvästi terhakammin äänioikeuttaan. Ruotsissa äänestysprosentti oli 48,8 ja Tanskassa 56,4.
Suomen äänestysaktiivisuus lähenee Itä- ja Keski-Euroopan lukuja.
”Se on väärä viiteryhmä. Suomen pitäisi olla poliittisesti aktiivinen kansakunta”, Tiilikainen sanoo.
Erikoista on, että EU:n uusissa tulokkaissa kansalaiset ovat kaikkein laiskimpia. Slovakiassa vain 13 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnille.
Korkein äänestysprosentti on Belgiassa ja Luxemburgissa, joissa on äänestyspakko. Myös Kreikassa ja Kyproksella on äänestyspakko, mutta äänestysaktiivisuus jää silti alle 60 prosentin.
Heikko äänestysaktiivisuus ei anna hyvää kuvaa demokratian toteutumisesta EU:ssa. Onhan Euroopan parlamentti ainoa EU-elin, jonka kokoonpanoon kansalaisilla on jotain sananvaltaa. Mitä pitäisi tehdä?
Media ei voi tehdä paljoa nykyistä enempää ilman, että yleisö kyllästyy. Ehdokkaat voisivat sen sijaan välttää EU-jargonia, sillä kansalaiset kokevat EU-asiat vaikeiksi.
Sen lisäksi vaaleja voisi yhdistää. Eurovaalien ja kunnallisvaalien yhdistäminen saisi ehkä vähän nykyistä enemmän ihmisiä liikkeelle.
Äänestyspakko Belgian ja Luxemburgin malliin olisi varma keino lisätä aktiivisuutta, mutta se istuu huonosti vapaaseen, pohjoismaiseen yhteiskuntaan.
Yksi keino olisi lopettaa teeskentely, että EU on jotenkin demokraattinen organisaatio ja antaa kansallisten parlamenttien valita europarlamentin jäsenet. Ainakin istuville hallituksille se olisi mieluinen vaihtoehto.